maanantai 7. kesäkuuta 2010

Ansari haaveet ja unelmien puksipuut

Hiivin aamutuimaan kurkistamaan potagerin kätköissä piileviä aarteita. Iltaa vasten kannettu kasteluvesi oli tehnyt tehtäviään yön aikana ja seuraavaksi on luvassa hernetukien hankinta. Myös retiisit, punajuuret ja tillit olivat saaneet tuulta purjeisiin ja kasvunkohina oli lähes käsinkosketeltavaa.

Potager avautuu mahtitempoisesti keittiön ikkunasta. Muodot piirtyvät selkeämmin kuin tieltä katsottuna. käytävien hiekoitus nostaa kulkureitit selkeämmin esiin ja ja vaakakujanteen kukkapenkkialueet odottavat perustamistaan. Huomenna viimeinen ruutu saa ylleen puhtoisen multapeitteen ja naurikset sekä viimeiset perunapoloiset sujahtavat maan lämpöön.

Rappujen edustan kukkaistutukset ovat vihdoin puolivalmiit. vaalenpunapilkulliset pelakat kukkivat kilvan kerrattujen markettojen kanssa.

Kerratut marketat löytyivät lähipuutarhalta, enkä tietystikkään voinut vastustaa niiden sulokkuutta.

Ympyrän neljänneskaaret sisäänkäynnin kummankin puolen ovat pikkuhiljaa saaneet viherverhousta. Päivänlilja-, iiris, narsissi ja pionirivistöt hivuttautuvat kerroksittain talon seinustoja kohden. Muutama erikoisuus on höystettynä sinne tänne rikkomaan rivistöjen tiukkaa rytmiä. Talon nurkalla on vielä mahdoton liuta saippuakukkia, jotka pitäisi siirtää potagerin laitamille.

Pallopuksipuut komistavat rappuja. Puutarhavillitys on saanut jälleen yliotteen, enkä malta juurikaan muuta kuin heittäytyä hetki toisensa jälkeen uusiin koitoksiin, uusiin aluevaltauksiin. Puksipuut olivat löytö tämänpäiväiseltä kaupunkireissulta ja voi sitä sietämätöntä kissankusenhajua kun puksipuut syksyllä pitää raahata sisätiloihin. Että pitikin jälleen hurahtaa.

Kuisti on rapistunut rapistumistaan. Muutamia verhoilulautoja pitäisi ehtiä vaihtamaan ja sutimaan uutta maalia pintaan, jotta sisäänulo näyttäisi hitusen siedettävämmältä. huomenissa alkaa myös amppelien metsästys. Ovenpielustojen lyhdyt saavat vaihtua tuuheiksi amppeleiksi kunhan sopiva amppeliratkaisu löytynee.

Pikkukirsikkapuu nököttää kuistin ikkunan alla kivikossa. Kärsiiköhän kirsikka leikkaamista? Viimeisimpiä raivuukohteita on ollut kuistin toinen reuna. Kultasade on vielä siirtämättä niin kuin magnoliakin oikealle paikalle ja saavissa talon nurkalla lojuu satoja maasta kaivettuja narsisseja.

Hevosenkakia on kulunut reilu traktorin peräkärryllinen ja uutta pitäisi tilata maan rehevöittämiseksi.

Puuvajan edustalle on rakennettu pikkiriikkinen ruukkutarha. Kymmenkunta kirsikkatomaattia saavat paistatella päivää seinustan lämmössä ja lähipäivinä sekaan ilmestyy yrttejä ja muita pikku ruukkukasveja.

Lämpöäkeräävien tiilipetien alta raivattiin melkoiset määrät vanhoja vesovia kantoja, lasinsiruja, tiilenpaloja ja ties mitä aikojen saatossa seinustalle painunutta.

Kanala, puucee sekä puuvaja odottavat kylttejä ovien päälle ja vasemmassa reunassa näkyvää autotallia odottaa muodonmuutos.

Rivon näköinen ja ties mistä pahvinpaloista kokoon kyhätty autotalli saa luopua pahveistaan ja peltikatostaan ja muuttua pikkuhiljaa kasvihuoneeksi. Tästä tulee lähtölaukaus kivikkopuutarhaosion rakentamiselle ja taimikasvattamolle.

9 kommenttia:

  1. Voi Jori, miten mahtavaa! Jaan kanssasi tuon saman fiiliksen ja jatkuvan puutarhatohottamisen. Vaikka teen työhommia sisällä, niin ajatus harhailee puutarhassa kuin yöperhonen. Teen listoja seuraavan päivän puutarhahommista ja laiminlyön sisähommat kokonaan. Pyykkivuoret kasvavat, kun multavuori ulkona hupenee uusiin alueisiin ja vanhojen parannukseksi. Teen kaikkea ja paljon. Kädet on trimmeröinnistä rakoilla ja kipeät, mutta ei haittaa.

    Teillä näyttää upealta. Olen niin onnellinen, kun bloggaat taas!!

    VastaaPoista
  2. Mahtava potager ja koko puutarha! Taidat olla ihanaa puutarhahullua sukua - tarkoitan sukulaissielua! Tosin en ole noin dynaaminen.

    VastaaPoista
  3. Vautsi vau! Näin yötuimaan pikaisesti vain käväisen ja palaan aamusella lukemaan kaiken, mitä tänne uuteen blogiin on ilmestynytkään. :)

    Todella ihanaa kun bloggailet jälleen! Moneen otteeseen onkin kaivattu kuviasi ja mielenkiintoista luettavaa.

    Istuta narskut vain uuteen paikkaan ja kastele hyvin (älä leikkaa lehtiä, minkä jo tiesitkin) - istuta isommat sipulit harvempaan lopulliselle kasvupaikalle ja pienemmät voit laittaa tiheämmästi esim. pellon reunaan tms. pulskistumaan ja sitten parin vuoden päästä siirtää lopullisille kasvupaikoille.

    Noin vanhat konkarit kyllä palkitsee kukinnalla eikä moiti siirtoa. Jos sipulit istuttaa liian pintaan niin tekevät lehtiä. Mie teen ihan vaan isolla lapiolla kuopan, sipulit kuopan pohjalle ja vettä päälle.

    VastaaPoista
  4. Tässähän ihan mykistyy, näyttää niin upealta!

    VastaaPoista
  5. Ihanan näköistä ja olipa mukava ylläri, kun löysin Arleenan blogista kommenttisi pitkästä aikaa ja sitä seuraamalla tänne - välillä olen käynyt vanhassa blogissasi sinua kaipailemassakin, mutta olitkin perustanut uuden, kiva kuulla taas sinusta ja päästä ihastelemaan vauhdikkaita projektejasi ja soljuvaa tekstiäsi:) Oikein ihanaa kesää sinulle!

    VastaaPoista
  6. Täällä on aivan mieletöntä! Kiitos näistä tunnelmapaloista; puutarhasi ja koko pihapiirisi on upea kokonaisuus ja uudet suunnitelmasi saavat lukijankin aivan täpinöihin!

    VastaaPoista
  7. Mikä ihana yllätys piileskeli Sarin puutarhan kommenttiloodassa:löysin uuteen blogiisi:) Aikaisempia seurailin tarkkaan,koska sinulla on niin mykistyttävä kyky luoda kauniita pihanäkymiä ja kirjoittaa tekemästäsi mukaansatempaavasti.Hienoa,että bloggaat taas,viime kesänä tuntui,että jotain jäi kesken...Mukavaa pihaelämän jatkoa sinulle:)

    VastaaPoista
  8. Kiva että olet alkanut jälleen kirjoitaa puutarhablogia:)

    Tuosta autotallista tulee varmasti aivan ihana kasvihuone.

    VastaaPoista