sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Kuplivaa raparperijuomaa ja sydämentykytyksiä laakeripuun oksilla

Hiphurei - hiphurei. Tänään on heti aamusta sonnustauduttu juhlatamineisiin. Vanhimmainen pääsi ripiltä, perhosia vilisi mahanpohjassa, mustat koltut olivat ojennuksessa, kravaatti tiukasti suorassa ja suut hymyssä. Skoolattiin kuplivaa raparperimehua, herkuteltiin paahtopaistilla ja piparjuurivaahdolla, lusikkaleivillä ja marsipaanisella prinssikakulla. Laseja on kilistelty myös kotikonnuilla. Kuten moni on varmaan huomannutkin Hernepensaskujanteen takana on somistautunut parhaimpiinsa. Blogin ilme on uudistunut kiitokset Luhola Graafiumin, jolta tilasin jokin aika sitten uuden ikioman ilmeen meidän pikku pikku potagerille, oliivilehdolle ja ties mille ihmeellisille seikkailuille puutarhan ihmeellisiin syövereihin. Uudessa blogissa voi kuulla paratiisilintujen liverryksen, perhosten siipien havinaa, vesipisaroiden helinää ja ihmetellä kuinka sivussa oleva kylttirivistö kasvaa uusien aluevaltauksien myötä. Hiphurei - hiphurei

Sadeihanuus on jatkanut uurtamistaan ja saanut sadat ja sadat päivänliljojen nuput hivuttautumaan yhä ylemmäs ja ylemmäs. Sisäänkäyntiä ympäröivät päivänliljanauhat hohtavat tuotapikaa täyteläisen kellertävin ja hehkuvin oranssein sävyin.

Sato on ruvennut myös muhkistumaan pehmeän kosteuden siivittämänä. Tomaatin rahkileet ovat silmin nähden pyöristyneet ja potager on rehevöitynyt.

Punaruusujuuri on kukintonsa loppusuoralla ja antaa tilaa perässä tuleville tähtiputkille, törmäkukille ja pioneille.

Tähtiputken kukinto on suorastaan painnuksissa mehukkaiden vesipisaroiden painosta.

...ja suloistakin suloisemmat marketat valloittavat rappujenpielustoilla. Ilmassa on selvästikin juhlan tuntua ja pitänee laittaa teepannu porisemaan ja kaivaa kukkakupit kaappien kätköistä. Nauttia piiiiiiiitkästä ja hartaasta teehetkestä ja juhlistaa, juhlistaa ja juhlistaa. Nauttia tästä hetkestä, sateenkosketuksesta, raikkaana puhaltavasta tuulesta, lehdiltä tipahtelevista pisaroista ja sinisestä puutarhaa peittävästä sireeninkukkamatosta.

Juhlan kunniaksi oliivipuun oksalle on ripustettu lasinen sydän. Sydämen välkkyvältä pinnalta voi nähdä edessä avautuvia näkymiä, häivähdyksiä ja pilkahduksia. Oliivipuu on pitämässä pahimpia tuulenpuuskia suuressa salissa ja jahka auringonsäteet taas kurottautuvat pihamaalle pääsee pikkuinen silmäterämme raikkaaseen ulkoilmaan oikomaan oksiaan ja kurottautumaan kohti lämpöä.

Kaveriksi oliivipuu on saanut kuinkas muuten kuin laakeripuun. Senkin jyhkeillä oksilla kimmeltää sydän. Ruukkutarhavillitys on saanut pahaisen yliotteen ja pikapuoliin pitää ruveta tilusten laajennustöihin. Mutta ensin on vuorossa parin päivän kitkentärupeama pottugeerissa.

5 kommenttia:

  1. Oi mitä herkullisia kuvia koko blogin täydeltä! Ihanaa löytää tänne! Varmasti tullaan toistekin :)

    VastaaPoista
  2. Punaruusujuuri..hmm.Mikä se on? Kaunis kuitenkin. Ihkuja sadekuvia. Tuo on niin tuttua, tuo suunnitelmien repeäminen toteutettaviksi hurjiksi ja ihastuttaviksi projekteiksi. Eikun kitkemään. Minä menen töihin .)

    VastaaPoista
  3. Ihana onkin blogisi ulkonäkö, terveiset vaan tekijälle:) Ihania ovat myös kuvat ja tunnelmat.

    VastaaPoista
  4. Kauniita kuvia ja upea ulkoasu blogissa!

    Punaruusujuuri on minulle ihan uusi tuttavuus.

    VastaaPoista
  5. Vastavierailulla. Täältähän löytyi ihania puutarhakuvia. Lähdenkin lukemaan lisää...

    VastaaPoista