lauantai 4. heinäkuuta 2015

Tikkailla tirkistelemässä

Huh hellettä =) Vaikka kohta se taitaa jo taas olla tipotiessään. Meillä on ollut tänään supermukava päivä. Ensin aamupäivällä puutarhavieraita, britakakkua ja mukavaa rupattelua. Sitten sohvalla löhöilyä ja vanhojen English Garden lehtien selailua ja inspiroitumista ja sitten tikasralli pitkin potageria.

Nuorimmaisen kanssa kannettiin iltapäivällä jättimäiset A-tikkaat potageriin ja tutkittiin miltä ryöpsähtänyt potager näyttää yläilmoista. Vuoroin kumpikin piti tikkaista kiinni ja vuoroin killuttiin yläilmoissa kuvaamassa. Potager on nimittäin ryöpsähtänyt sellaiseen kasvuun, että maasta katsottuna rakenne katoaa valtaisan kasvimeren alle etenkin tuolla potagerin vanhimmassa ja keskimmäisessä osassa.

Knautiat kurottelevat kukkavanojaan niin korkeuksiin kuin käytävillekin. pitkien kukkavanojen päissä huojuvat hennon lilat ja roosastavat pallurat näyttävät jotenkin romanttisilta.

Siellä täällä nousee valkeita vanoja, pikkuhiljaa levittäytyviä sormustinkukkia. Niiden kanssa saa olla tarkkana, etteivät valtaa aivan kaikkea. Toinen vitsaus on risteytyminen. Ainut sormustinkukka, jota potagerissa virallisesti on kylvettynä on valkoinen ja tumman purppura pilkkuinen Pam´s Choise. Nyt sekaan on ilmestynyt muutamia tavallisia vaaleanpunaisia. Ne täytyykin kitkeä ensitilassa pois ennen kuin koko kanta on mennyttä.


Potagerin alareunan käytävä laiteltiin viime kesänä kuntoon. Nyt olisi vielä projektina kiviaidan ja käytävän välin kunnostaminen. Siihen on monta ideaa takataskussa, mutta saas nähdä mikä menee toteutukseen. Kiviaidassa majailevien kyytsöneiden takia ainakaan mikään kitkettävä ei tule kuulonkaan. Mutta yhtenä vaihtoehtona ovat kasvulavat ja toisena matala parterre istutus tai istutus + kivetys. Täytynee puntaroida vielä =)

Potagerin ja heinäpellon välinen osuus on pikkuhiljaa vankistunut ja kasvillisuus rehevöitynyt. Myös jokunen viikko sitten alasleikattu orapihlajapensas on saanut tuulta purjeisiin ja kohta aita on runsaassa kasvussa. Josko sitten jonakin vuonna tuossa vasemmassa laidassa tuolin takana kohoaisin sellainen parimetrinen aita. no siihen on aikaa. Jostain luettiin, että aidan kasvatus kestäisi seitsemisen vuotta. huh. Yhtä pitkään siis kuin potagerin rakentaminen.

Päädyn espalierympyrää on korjattu moneen otteeseen ja yläilmoista tarkastelu paljastaa jälleen karun totuuden ympyrävivetyksen toispuoleisuudesta ja käytävän vingertämisestä. Tässä tarvitsee vielä kerran viritellä harppilanka ja mittalangat ojennukseen ja fiilata kivet kuntoon. Tällaista tämä potagerin pitäjän arki on ;) Mittaamista ja tuunaamista.


28 kommenttia:

  1. Valtaisa kasvimeri on täydellisen kuvaava ilmaus! Yläilmoista otetut kuvat tekevät todella oikeutta kasvien ryöpylle. On ollut hienoa seurata kuvamatkaa kevään mustasta maasta tähän vihreään ylitsevuotavuuteen. Teette valtavasti töitä ja suunnitelmien rimat ovat korkealla, mutta kyllä on huippu puutarhakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos =) Vuosi vuodelta potagerin kanssa pärjää pienemmällä työmäärällä. Toki jossain vaiheessa pitänee tehdä jonkinsortin karsintaa noiden perennojen suhteen, kun nyt jo tuntuu, että ne täyttävät kaiken.

      Poista
  2. Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata, mutta mikä on kyytsoni? Ja kyllä tuossa toispuoleisessa käytävässä tosiaan saattaa olla millin heitto :)
    Isäni istutti aikoinaan kotipihamme ympärille orapihlaja-aidan, joka leikattiin säntillisesti. Minulla on sellainen mielikuva, että se kasvoi hurjan nopeasti. En haluaisi taas valittaa, mutta jostain syystä Hernepensaan latautuminen iPadissa kesti nyt yli 4 minuuttia, mistähän se johtuu? Nyt ei ollut edes videomainosta alussa. En mää muuten, mutta kun tämä on lempiblogejani ja lomalla käytän vain mobiileja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =) Kyytsonit ovat kyykäärmeitä =) Ja ne sitten ovat viheliäinen yhdistelmä tuon puutarhan kanssa. Joskin nyt on ollut muutama vuosi lepoa kun kyytsoneita ei ole näkynyt. Mutta aina pitää olla hitusen varuillaan mihin puskaan kätensä tunkee. Hei hyvä, että kommentoit noita latautumisia. Asetuksissa olikin, että etusivulla näkyy valtavasti postauksia kerrallaan, sääsin nyt niin, että postauksia näkyy vain seitsemän kerrallaan. josko se auttaisi latautumiseen hieman. Ja jatkossa pitänee hitusen pienentää noita kuvia. Mutta ensin pitää ehtiä fiilata vähän tuota ulkoasua uudelleen =)

      Poista
  3. Kaunista ja hieno kuvakulma! Ja viime postauksen ritarinkannukset olivat ihania :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Ritarinkannuksia on pulpahdellut jatkuvasti lisää ja lisää =)

      Poista
  4. Mun mielestä taas orapihlaja kasvaa todella hitaasti, jos siitä haluaa tiiviin kasvattaa.
    Potager on huippukunnossa nyt, ooh ja aah!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällainen käsitys meilläkin on tuosta orapihlajasta etenkin näin ensimmäisinä vuosina. No mikäs tässä on odotellessa, jos aidasta saadaan tiivis ja komea =)

      Poista
  5. Kiva nähdä yläilmakuvia. Upea, upea potager!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yläilmoista on kiva välillä tiirailla miltä kaikki näyttää. Harmi vain kun olisi sellainen ilmakamera, mitä nykyään on saatavilla niin saisi oikein kunnon yläilma räpsyn =)

      Poista
  6. Upean rehevää! Oletteko ajatelleet rakentaa sellaista pientä näkötornia keskelle ihanaa puutarhaanne, jossa voisi istuskella, nautiskella puutarhan kauneudesta ja vaikka kahvikupposesta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila =) Näkötorni kuulostaisi kyllä aika houkuttelevalta idealta =) Pitääpä pistää korvantaakse =)

      Poista
  7. Hienoja näkymiä ja kiitettävän rehevää :) Uusista näkökulmista saakin mukavasti uutta inspiraatiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehevyys on jo paikkapaikoin melkoista. Melkein tarvitsisi jo harventamista. Mutta tikkaille pitää vähintäänkin kerran kesässä kiivetä =)

      Poista
  8. Ihana rehevyys. Kesän aikana ehtii Potangerkin muuttua tosi runsaaksi. Näkymät ovat niin erilaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Potagerissa oikeastaan ihaninta on tuo vaihtelevuus. Se on kuin suuri teatterinäyttämö, jossa lavasteet vaihtuvat.

      Poista
  9. ...ja kyllä sitä tiskisteltävää on ja rehevältä näyttää. Olen Kivipellon Sailan linjoilla, siis näkötorni keskelle komeutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Teidän kanssa =) Näkötorni siis rakennushaavelistalle ;) Ei näkötorni näet hullummalta idealta vaikuta =)

      Poista
  10. Upeaa kasvua. Eipä mikään vingerrys pistänyt silmään ennenkuin kerroit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvu on kyllä vauhdikasta tällä kertaa =) Vingerrykset on siitä pahoja, että aikansa kun niitä tuijottaa niin ottavat melkoisesti silmään.

      Poista
  11. Joskus puutarhan ihasteluun on hyvä ottaa uusia näkökulmia;)

    VastaaPoista
  12. Näkökulman vaihdos kannattaa monessa toimessa, myös tässä!
    Upeaa täsmällistä ja rehevää!

    VastaaPoista