lauantai 13. lokakuuta 2018

Retkiä latvusten alla


Ruska on tänä vuonna poikkeuksellisen kaunis. En suorastaan muista koska olisin nähnyt näin upeaa väri-iloittelua. Tänään olen tekemässä retken latvusten alle ja aion nauttia kaikin siemauksin ihanista väreistä. Teen nimittäin koko päivän retken potageriin. Otan ämpärin, lapion ja kottikärryt mukaani. Kitken, konttaan, siistin, siivoan ja istutan uusia ihania syksyn värejä.

Uusimmassa Kotipuutarha-lehdessä tehdään myös retki latvusten alle. Numerossa esitellään lukuisia kasveja, jotka pidentävät puutarhakautta ja saavat syksyn vaikuttamaan vähintäänkin yhtä ihanalta kuin kevään.


Mutta mitä syysjuttuja on sitten tulossa potagerin laitamaille? Taimistojen syksy on kiehtova, sillä ruska iskee komeasti myös taimiston taimiin ja on helppo nähdä miltä pensaat ja pikkupuut näyttävät syysasussaan. Näin sitten minullekin kävi. En vaan voinut vastustaa pikkuihanuuksia, jotka syyspuvuissaan huusivat minulle, että nappaa syliin ja vie meidät potageriin =)


Punalehtinen peruukkipensas oli ensimmäinen joka pääsi istuskelemaan ostoskärryihin. Olin jo pitkään haaveillut omasta peruukkipensaasta ja nyt kohdalle asteli erityisen kaunis ja tasapainoisen oloinen yksilö.


Toisena kärryihin hypähti oranssina hohtava höyhenpensas.


Ja kolmantena aivan hurmaava, vaaleanpunamarjainen Hollanninlumimarja. Joten tänään on luvassa ihan huippupäivä puutarhapuuhissa =) Mitkä ovat sinun syyssuosikit, kasvit jotka jatkavat puutarhan iloa syksyyn, luovat erityistä tunnelmaa ja tarjoilevat erityisen ihania yksityiskohtia?




tiistai 9. lokakuuta 2018

Ihana Iris, muraattisyklaami ja muut ihanuudet


Joskus sitä tuntee sisällään pienen SuloVilenin ja kun halvalla saa niin pitihän syyssipuleita vielä vähän hamstrata. Joskin omasta mielestäni pysyin erityisen maltillisena. Vain kuusi pientä pussukkaa lähti alesta mukaani. Muraattisyklaami oli suoranainen löytö ja omista syklaameista olenkin jo haaveillut kauan. Tämän lisäksi posliinihyasintit ovat lukeutuneet haaveiden listaan ja loput tulivat vähän niin kuin kylkiäisinä. Pakkausten etikettien kukkaset vaan näyttivät niin kivoilta yhdessä.


Päätin tehdä totuttuun tapaan sipuliseoksen ja lähdin istutuspuuhiin. Tällä kertaa otin mukaan vain kolmipiikkiharan, jolla sain pehmeän maan myllättyä ja kuovittua sopivat kuopat sipuleille.


Tein ruusukukkulalle ja metsäpuutarhaan muutamia pikkuisia lämpäreitä. Ajattelin testailla kahta eri tyyppistä kasvualustaa ja kosteuspitoisuutta sipuleihin ja sitten ensi vuonna lisään sipuleita sinne missä ne tuntuvat parhaiten viihtyvän. Mitkä ovat muuten sun suosikki sipulikukat ja mikä niistä tekee erityisiä? Olisi kiva kuulla hyviä vinkkejä tuleviin hankintoihin.



maanantai 8. lokakuuta 2018

Ruusukvittenihillo ja juustot ne yhteen soppii!


Viikonvaihteessa keitetty japaninruusukvittenihillo on osoittautunut kuolettavan hyväksi. Kirpeän voimakas hillo kruunaa niin juustot kuin rosmariinipikkuleivät. Miten olen saattanutkin aiempina syksyinä ohittaa nuo kullankeltaiset ja sitruunan tuoksuiset ihanuudet ja antanut niiden maatua hiljaksiin syksyn mukana. Tästedes kerään jokaikisen herkun ja säilön ne syksyn pimeiden iltojen herkutteluhetkiin.

Ruusukvittenihillon saloja availen lisää Hernepensaselämää -blogissa, jonne pääset tästä linkistä.


keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Pelargonin talvetus ja podcast


Iki-ihanien pelarginioiden on taasen aika mennä talviunille. Mutta meillä ainakin hurmuri Prins Nikolaita moinen ei vielä tunnu huvittavan. Kukinta on vielä kaunis ja lehdet terhakat. Meillä tosin Nikolai on sen verran hienoa sorttia, ettei hänen komeutensa ole ulos halunnut mennäkään koko kesänä ;) Mutta pikkuhiljaa kastelua on syytä vähentää ja huoneilma saa rauhassa laskea lähemmäs +10 astetta kuin +20astetta. Olen pikkuhiljaa siirrellyt kasveja viileämpiin tiloihin sillä pönttöuunien posket hehkuvat jo lämpöä iltaisin ja kuivattavat ja kuumentavat huoneilmaa niin, että useammat viherkasvit kärsivät liiasta lämmöstä.

Me intouduttiin 100% Outdoorin Katin kanssa jutustelemaan tässä yksi päivä vähän enemmänkin pelargonioista, niiden historiasta, pakkosaada lajikkeista ja talvetuksesta. Kati teki myös kivan artikkelin Pelargonioiden talvetuksesta Versoilevaan. Artikkelin pääset lukemaa tästä linkistä ja Podcastin voit kuunnella alla olevalla soittimella =)




maanantai 1. lokakuuta 2018

Tirkistelyjä!


Joskus tekee mieli tirkistellä. Kyykkiä pusikoissa ja etsiä kiinnostavia kuvakulmia, innostua itsekseen näkemästään ja etsiä taasen uusi tirkistelypaikka. Potagerissa alkaa tuoksua syksy, maatuneet lehdet ja kostea syksyinen maa. Puolet käytävistä on nyt puhdistettu talvikuntoon, puolet on vielä työnalla. Tuntuu, että ei ole kiire minnekään, voi vain seisahtua ja ihastua. Joskus on tällainen päivä. Levylautasella soi Suvi Isotalon Ulvova Puu, ilta hämärtää ja selän takana olevassa puuhellassa ritisee lämpöinen tuli.


Latva-artisokkien katveessa kukkivat viimeiset tuoksuherneet. Briteistä tilatut siemenet tuottivat ihania ja voimakkaasti tuoksuvia kukkia. Kosteassa illassa tuoksut tuntuvat voimakkailta.


Kukkivien hortenssioiden välistä voi nähdä pienen vilauksen potagerista. Vielä on syystöitä jäljellä, mutta tänään kaikki tekemättömät työt saavat odottaa =)


sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Sipulikukkien istuttamista ja uusi podcast


Se olisi niin kuin sipulikukkapäivä. Viimeiset sipulit sujahtivat aamutuimaan vielä niin ihanan pehmeän maan uumeniin. Pientä haikeutta oli hetkellisesti ilmassa. Mielessä vilisi uudet hankinnat ja kysymykset siitä riittääkö tämä vai olisiko vielä jotain mitä pitäisi hankkia. Toisaaltaan katse kääntyi jo kevääseen.

Versoilevan puolella on uusi artikkeli sipulikukkien istuttamisesta sekä suunnittelun tueksi 4 eri tulokulmaa. Tästä linkistä pääset katsahtamaan kuvat ja lukemaan artikkelin.

Ja tässä Katin ja minun sipulikukka podcast, jossa muuten juttua sipulikukkien hankinnasta ulkomailta ja mitä kaikkea olisi hyvä ottaa huomioon sipulikukkia hankittaessa =)


lauantai 29. syyskuuta 2018

Vierailulla Suur-Sarvilahden puutarhassa


Puutarhamatkailu on avartavaa ja kerrotut tarinat vievät mennessään. Sain erityisen hienon tilaisuuden vierailla Suur-Sarvilahden kartanon puutarhassa. Syyspäivä oli kaunis, samoin upea kartanolinna ja sitä ympäröivät puistot. Voit lukea koko vierailun Hernepensaselämää -blogista. 



torstai 27. syyskuuta 2018

Puun päivänä istutetaan puita


Tänään vietetään kansainvälistä Puun päivää. Ja mikä onkaan parempi syy käydä hankkimassa puutarhaan uusi puu. Taimistolta tarttui matkaan purppuraomenapuu, jossa oli suloisia, peukalonpään kokoisia omenoita. Kyseinen koristeomenapuu kukkii keväisin vaaleanpunaisin kukin ja mikä parasta syksyisin puuta koristaa pienet marjat.

Puun päivänä halutaan nostaa puut keskiöön hyvinvoinnin näkökulmasta, korostaa niiden merkitystä yksilölle ja yhteisöille. Yleisesti ottaenkin ihmisiä kehotetaan istuttamaan eritoten tällöin puita. Puut luovat uutta ilmettä ja kauneutta, vaikuttavat pienilmastojen syntyyn ja kulkevat mukana taipaleellasi. Puihin liittyy erityisiä muistoja ja merkityksiä. Mikä on Sinun muistojesi puu? Koska viimeksi halasit puuta?

Purppuraomenapuu valikoitui kaikkien ihanien puuntaimien joukosta koska siinä on syksyisin suloiset koristemarjat. Haluan pikkuhiljaa pidentää puutarhan syyskautta ja hankkia pensaita ja puita, joilla on erityinen syysilme. 



tiistai 25. syyskuuta 2018

Valkomarjainen marjakanerva ja kurpitsa

Täällä on saanut jo skrapata muutamana aamuna auton laseja. Yöpakkaset ovat siis saapuneet. Kasvarissa on kuitenkin käynnissä syysfiilistelyt kuin viimeistä päivää. Valkokukkainen marjakanerva jatkaa syksyn valkoisten ihanuuksien sarjaa. Koristekurpitsa taas tuo kaivattua lämpöä ja ihania yksityiskohtia.

Marjakanerva on kiitollinen syysistutuksiin. Joidenkin lähteiden mukaan se saattaa kestää jopa ulkosalla talven yli istutettuna suojaisaan paikkaan. Tällöin marjakanerva on syytä peitellä hyvin talveksi. Syysistutuksissa marjakanerva kestää kauniina aina pakkastentuloon asti. Se pitää mustikoiden tapaan happamasta metsämaasta ja säännöllisestä kastelusta.



sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Raikkaan valkoiset syysistutukset

Tähän aikaan vuodesta elämä kiihtyy taas hetkeksi. Mitä lähempänä talven tulo on ja mitä enemmän säätiedotuksissa on myrskyvaroituksia sen enemmän haluaa pitää kiinni vielä viimeisistä syyshetkistä. Kasvihuone on pikkuhiljaa jo siivottu, mutta sen sisällä voi nauttia valkoisesta syysfiiliksestä. Istutuspöydällä on muutamia valko-harmaa-vihreitä syysistutuksia odottelemassa ulospääsyä. 


Kukkakaupasta löytyi syyskukkasia, valkoisia syklaameja, vihertävää muraattia ja hopealankaa. Kesäkukilta oli juuri vapautunut kolme betoninharmaata ruukkua. Näihin istutin valkeuttahohtavan pienen syyskukkakokonaisuuden. Jos haluat katsoa videon ja kuulla tarkemmin syysistutusten kukka-, väri- ja sommitteluratkaisuista niin käy lukemassa Syksyinen ruukkuistutus | syklaamit ja koristekaalit artikkeli Versoilevan puolelta. 

Jos haluat katsoa lisää syysfiiliksiä ja inspiraatiota niin @versoileva Instagramtilillä on käynnissä #versoilevasyksy haaste, johon voit itsekin osallistua. Osallistumiseen tarvitaan ripaus syysmieltä, syysaiheinen valokuva sekä intoa jakaa kuva muille #versoilevasyksy tunnisteella. Kokoamme kaikkien osallistuneiden kuvista ihanan kuvakoosteen Versoilevan artikkeleihin lokakuun puolivälissä.



keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Sitruunaista omenahilloa


Omenahilloaika on kiivaimmillaan. Tänä vuonna testasin työkaverini innoittamana kuutiohilloa, jossa omenat ovat pieninä kuutioina hillosokeriliemessä. Käytin yhden kilon kuutioituja, kovamaltoisia omenoita ja vajaa desin vettä, puoli kiloa hillosokeria ja kahden luomusitruunan raastetun kuoren hilloon. Kuutioidut omenat ovat yliherkullisia ja sitruunan kuori sekä vaniljatangot antavat hillolle sopivasti potkua ja samalla makeutta. Vaikka käytin nestettä niin vähän niin hillostani tuli yllättävän mehuisaa ja omenakuutiot nousivat hieman pohjasta pintaa kohden. Yksi pikkupurkillinen on jo hävinnyt aamujugurtin sekaan. Tuntuu siltä, että uusi satsi hilloa pitää pistää tulille heti viikonvaihteessa.

Lisää vietteleviä omenahillojuttuja löydät Versoilevan sivuilta, jonne Maria on tehnyt ihanan uuniomenahillo-ohjeen. tästä linkistä siirryt lukemaan Marian vinkit. 


maanantai 17. syyskuuta 2018

Mökkielämää ja sipulikukkia


Kelit ovat totisesti suosineet mökkeilyä ja puutarhapuuhia. Meidän mökin puutarhaa tai metsikköpuutarhaa on vuosi vuodelta pikkuhiljaa rakennettu. Mutta mökiltä puuttuu täysin kaikki kevään ihanat sipulikukkaset ja nyt oli aika korjata tilanne.


Mökkitontti laskeutuu portaittain kohti rantaa. Vuosien saatossa istutusalueiden multa on huvennut ja tiivistynyt, joten istutuspuuhat aloitettiin puutarhamullan lisäyksillä.

Reilu kerron uutta multaa ja istutuspuuhatkin sujuvat mukavammin.

Tällä kertaa maahan pääsivät pikkuiset sipulit kuten lumikellot, kevätkurjenmiekat ja pikarililjat.

Pehmeään multaan on helppo tökkiä sormella reiät sipuleita varten. 


Sipulialueen takana on kohtalaisen jyrkkä rinne, jota peittävät erilaiset maanpeitekasvit. Rinteessä kasvaa myös lähes viisitoista vuotta vanhoja pensasmustikoita, joiden korkeus on reilu metrin. Puutarhan, oli se sitten oma tai mökin puutarha, ihanuus piilee eri vuodenaikojen tuomissa ilmeissä, yllätyksissä ja kasveissa. Sipulikukat pidentävät jälleen puutarhakautta myös mökilläkin =)

Lisää pikkuisista sipulikukista löydät juttua Hernepensaselämää -blogista, jonne pääset tästä linkistä.