Suloista juhannusta!

Keskikesän juhla on laskeutunut vihdoinkin potagerin ylle. Jotain juhannustaikaa on liikenteessä, sillä juurikin sopivasti kultakuoriaiset ovat saapuneet juhlan kunniaksi herkuttelemaan lehtoängelmän kukintoihin.

Knautiat ovat levittäytyneet totuttuun tapaan. Ja ritarit huojuvat vienossa tuulessa.

Vuosien saatossa potager on rehevöitynyt ja näkymälinjat ovat pikkuhiljaa umpeutuneet. Loppukesästä pitää hitusen raivata, jotta linjojen näkymät palautuisivat.

Lavatarhassa on myös keskikesän tuntua. Ensimmäiset mansikat kypsyvät helteessä, perunat ovat tuloillaan ja saalattia on tarjolla niin paljon kuin jaksaa syödä.

Samettikukan punertavat versiot ovat osoittautuneet varsin kiitollisiksi kukkijoiksi. Nautinnollista ja leppoisaa juhannusta teille kaikille!

Juhannussiivous potagerissa

Perinteinen juhannussiivous kuuluu tämän viikon ehdottomaan ohjelmaan. Tämä onkin ensimmäisiä kertoja kun tänä vuonna ehdin potageriin, joten siivottavaa totisesti piisaa. Siivouksen ykkösvaiheeseen kuuluvat käytävien puhdistus sekä pensasaidan siistiminen. Tässä touhussa puoliväli on jo ylittynyt. Tänään siis loput käytävät tulevat toivon mukaan siistittyä.

Seuraavaan vaiheeseen kuuluu ympäristön ja tienvierustan trimmeröinti ja kolmosvaiheena on potagerin keskiruutujen siivous. Asianlaita on näet näin, kun käytävät ja ympärystä onvat siistit, vaikuttaa koko kokonaisuus siistiltä. Vähän kuin keittiön pöydät ja pöytätasot kun ovat siistit on vaikutelma siisti. Melko kätevää vai mitä.

Pensasaidan takana kulkeva huoltokäytävä on päässyt enemmän kuin hurjaan kuntoon. Käytävien haraaminen olisi syytä aloittaa välittömästi maan sulattua keväällä, niin ei pääsisi käymään tällaisia katastrofeja.

Itse potagerin puolella alkaa näyttämään tältä. Käytävät on avattu tuulettumaan käytäväharalla. Kun murske on ilmavoitunut ja tuulettunut huolella käytävän ilme viimeistellään rautaharavalla.

Pikkuisia siementaimia on päätynyt tunkioonkin kottikärrykaupalla, mutta osan jätin kivinkoloihin ja murskeellekin. Siirrän kaikki levinneet kurjenmiekat, ritarinkannukset sekä törmäkukat potagerin sisääntuloon.

Myös tähtiputket ja japaninhanhikit ovat tehneet siementaimia melkoisesti. Potagerin hiekkamultamaa taitaa olla tämän leviämisen yksi aiheuttaja.

Yläkäytävällä puhdistusoperaatio on parhaillaan käynnissä ja tästä se jatkuu tänään potagerin toiselle laidalle. Ei muuta kuin heipat ja lähipäivinä varmastikin lisää siivouspuuhista.

Lavatarha laajenee

Jonkin asteinen puutarhaflow on jälleen päällä. Tällä kertaa potager rehottaa autuaasti rikkaruohojen peitossa ja lapio viuhuu vaihteeksi yläpihan puolella. Keväällä aloitettu lavatarha laajenee. Miten nämä puutarhahommat lähtevätkin aina vähän lapasesta?

Lavatarhan koko tuplaantuu ja keväisten neljän lavan lisäksi on tuloillaan toiset neljä. Nyt taidetaan olla jälleen matkalla kohti omavaraisuutta aivan kuin vuonna 2008 kun potageria perustettiin. Tällä kertaa mittakaava on vain pienempi.

Aiemmissa lavoissa kasvaa perunat, porkkanat, erilaiset punajuurikkaat, sipulit, yrtit ja salaatit. Laajennusosaan tulee paputarha, kaalit, maissit, avomaan kurkut, vesimelonit ja muut herkut. Papuja varten on bambukaaririvistö, mikä pitänee jossain välissä vaihtaa jonkinmoiseen kevyeen säleikköön, mutta tällä päästään jo alkuun.

Erilaiset kesäkukat ovat löytäneet myös tiensä lavatarhaan.

Aiempi osio lavatarhaa sijaitsee vanhan kanihäkin sisällä. Oikeastaan onneksi. Tänä aamuna kun ryhdyin laajennusosan työstöpuuhiin, näytti kuorikatteella olevan selvästikin sorkan jälkiä. Verkkohäkissä sato on turvassa ylimääräisiltä tunkeutujilta.

Punajuurien harvennustaimet ovat sujuvasti sujahtaneet wokkipannulle päivisin ja pikkuhiljaa sipulit pääsevät paahtumaan herkkujen joukkoon. Omavaraisuus on onnea ja ihanuutta.