lauantai 31. maaliskuuta 2018

Puutarhaisaa pääsiäistä!

Ränneistä tippuu vesi ja linnut livertävät. Tänne eteläisimpään kolkkaan on pikkuhiljaa saapumassa kevät. Potageria vastapäätä olevalla pellolla pilkottaa jo multa ja kotitie on täysin lumesta vapaa. Jeeee! Joten päätin fiilistellä hitusen lisää ja laittaa pääsiäisen kunniaksi muutaman nupuillaan olevan sipulikasvin talon rappusille. Ihanaa pääsiäisenaikaa siis kaikille ja nauttikaahan keleistä =)

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Hauskat esikasvatettavat!

Esikasvatus on pinnalla tänään. Sillä olen saanut ensimmäiset kasvit siirrettyä uuteen esikasvatushuoneeseen. Mutta sitä ennen kurkistakaamme hitusen mitä olen pistänyt kasvamaan. Nämä kuvat ovat reilu viikon takaan kun tulevasta esikasvatushuoneesta ei ollut vielä tietoakaan. Sinappia sinappipurkissa olkaahyvä tai krasseja säilyketölkissä. Esikasvatuksessa on mahdollisuuksia hyödyntää kierrätystä melkeimpä niin paljon kuin vain haluaa.


 Liotetut herneet itävät yhdessä hujauksessa.

Nämä ja monet muut pikkuihanuudet olivat kasvamassa pitkin huusholliamme. Aina kun pöydällä tai sen laatikostossa oli vähääkään liikenevää tilaa niin siellä oli jokin pikku asukki. Mutta tänään nämä ja monet muut muuttivat uuteen esikasvatushuoneeseen. Siitä voit lukea lisää Hernepensaselämää -blogin puolelta.





lauantai 24. maaliskuuta 2018

Löysin kotoamme kadonneen huoneen!

Tänään löytyi ihmeitä. Vuosia kadoksissa ollut huone löytyi tuntien raivaamisen jälkeen. Suorastaan harmitti, ettei tullut otettua kuvaa siitä miltä huone alkujaan näytti. Lattiasta kattoon piukasti tavaraa, vaatteita, maaleja ja ties mitä. Verhot olivat piukasti ikkunassa ja pyykkipoikaviritelmä piti verhoja visusti kiinni, ettei piiruakaan päivänvaloa päässyt huoneeseen. Huh. Tuntien raivuutyön jälkeen sain sentään yhden kiinnimuurautuneen oven auki ja pääsin ottamaan kuvan.

Farmari huusi hoosiannaa ja jouset pohjassa matka taittui lehtienkeräyspisteelle ja luovuin melkoisesta läjästä vuosia kerättyjä lehtiä.

Ikkunoissa oli viitisen vuotta sitten vedetyt liimapaperit ja hurjat määrät pölyä ja kärpäsiä.

Kun tavarapaljoutta olin saanut vähenemään pesin harmaat ikkunat.

Uloin pinta odottaa vielä hitusen ilmojen lämpenemistä. Sillä vanhan talon ikkunoissa ei ole saranoita ja ikkunat pitäisi kokonaan nostaa pois paikoiltaan tai mennä ulkopuolelta tikkailla pesemään.

Sitten löysin eteisen kaapista vajaan ämpärin Tikkurilan valkoista ja sipaisin seiniin uutta puhdasta pintaa.


Ja lopuksi jalkalistat ja ikkunanpielet saivat uutta Maalarin valkolakkaa pintaan. Huh huomenna urakka jatkuu ja huoneesta taitaa tulla uusi esikasvatushuone. Miltäs kuulostaa?

torstai 22. maaliskuuta 2018

Yhdeksän kirjorönsyliljaa =)

Meidän keittiön pöydän yläpuolella oleva kasviparru ammottaa tyhjyyttään.  Kirjorönsyliljat ovat tyystiin ränsistyneet samoin kuin juorutkin. Otin jo jokunen viikko sitten kaikki kasvit parrulta alas ja nyt on vuorossa super kunnostus - kasvien nimittäin. (Täältä pääset katsahtamaan miltä kasviparru parhaimpina päivinään näytti) Ihmettelin pitkään, että onko parrun kasveihin iskenyt joku tauti kun rönsyliljat ja juorut kilvan ränsistyivät. Mutta sitten perehdyin asiaan oikein kunnolla ja löysin seuraavanlaisen tekstin pätkän:

"Kirjorönsylilja on nopeakasvuinen, mutta se rappeutuu myös nopeasti. Juuret työntävät usein kasvin pois ruukusta, ja lehtien kärjet alkavat ruskettua. Siksi se on istutettava uudelleen joka kevät."
Vanhanajan huonekasvit, Anu Ranta

Juoruun ja kiiltoliisankukkaan pätee tämä sama. Mutta niistä otetaan toistuvasti uusia pistokkaita ja nuorennetaan kasvia. Huh mikä helpotus. En ollutkaan siis saanut mitään kasvitautia huusholliimme. 

Ei siinä sitten auttanut muu kuin ryhtyä nuorennushommiin. Rönsyliljat ulos purkeistaan. Jaoin aimmat kaksi kirjorönsyliljaa niin, että niistä tuli yhteensä yhdeksän uutta rönsyliljan alkua. Poistin samalla juuristosta kaikki vähääkään huonon näköiseksi menneet juurimukulat.

Leikkelin pois kaikki ruskettuneet lehdet ja siivosin ruskettuneet lehtien kärjet.

Jouduin kantamaan keittiöön yhden lisä pöydän, jotta sain kaikki mahtumaan aloittelemaan kasvuaan. Ajattelin laittaa kasviparrun jälleen priimakuntoon kunhan kaikki kasvit ovat huolella juurtuneet. Ja onhan tässä se mahdollisuus, että kasviparrun uudistuksen yhteydessä sinne löytää tiensä jokunen aivan uusikin kasvi.


keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Suloiset Helmarit =)


Lasi ja sipulikukat sopivat mitä mainioimmin yhteen. Armottomista yöpakkasista huolimatta ilmassa on kevään tuntua. Kevään tuntua voi hitusen vauhdittaa hankkimalla ihania helmililjoja ja muita sipulikukkia. Nupuillaan olevat helmililjat ovat kiitollisia ja parhaimmillaan kukkivat jopa pari viikkoa. Ainakin jos ne pitää kohtalaisen viileässä. Kukinnan jälkeen sipulit voi huoletta viedä eteistiloihin kuivahtamaan ja odottelemaan ulos istutusta. Hernepensaselämää - blogissa hitusen lisää kevätfiiliksia ja ihania kukkia =)




sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

7 pikku piileaa =)

Se on se aika vuodesta kun hääritään mullanvaihdon ja jakotaimien kanssa. Niin täälläkin. Meille on siunaantunut pääasiassa poikivia viherkasveja. Näistä yksi varmastikin tehokkaimpiin lisääntyjiin lukeutuva piilea on tehnyt läjäpäin pikkupoikasia ja ruukku on käymässä selvästikin ahtaaksi. 


Piilea on juuristoltaan tiukkaa tavaraa ja jakopuuhiin on syytä varata puukko mukaan.


Pikkuiset poikaset ovat vallanneet koko ruukun.


Piilea oli niin tiukasti juuttunut ruukkuun, että sitä sai suostutella hyvän tovin ulos asumuksestaan.


Juuripaakku paljastaa, että uusia pikkupoikasia on lähiaikoina tulossa lisääkin.


Irroitin poikaset varoen puukolla emokasvista.



Piileat ovat erityisen nopeita juurtumaan ja siten helposti lisättäviä


Ei muuta kuin emokasvi uudelleen ruukkuun.


Ja pikkuiset perässä. Tällä kertaa Emokasvin juurelta löytyi seitsämän poikasta. Aiemmasta kerrasta poikasia on kaksi. Joten nyt meillä on yhdeksä piileaa =)


lauantai 17. maaliskuuta 2018

Oi tuoksua tuomien =)

Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset, terttuin on peitossa puu laulaa Darya ja Månskens Orkestern ja lauantai lipuu suloisesti eteenpäin. Sisälle tuodut lehteen ja kukkaan puhjenneet oksat tuovat ripausta lohtua kevätkaihoon =) Hernepensaselämää -blogista löydät lisää juttua oksista sekä vinkkejä niiden käyttöön. Klikkaa siis itsesi tästä lukemaan koko juttu =)




torstai 15. maaliskuuta 2018

Ihania hyasintteja =)


Pieneet kevään merkit tekevät odottamisesta jotenkin siedettävämpää. Nimittäin kevään odottamisesta. Taimiosasto tursuaa jo yli äyräiden ja pikkuhiljaa lumen olisi syytä lähteä, jotta pääsisi jatkamaan taimihommia tuonne ulos. Sillä välin kun hommat vähän seisovat tällä saralla touhuilin hyasinttien kanssa.

Kaivoin kaapin uumenista hyasinttimaljakot esiin ja tein muutamia kuvauksia pääsiäistä silmällä pitäen. Kuvausten jälkeen suloiset hyasintit pääsivät riviin vanhan kulmakaapin reunalle. Niiden kukinnoissa kun oli jotenkin samaa hentoa oranssihtavaa kuin vuosisadan alusta olevassa kaapissa.

Mitä keväänodotus puuhia Sinulla on käynnissä?

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Idea urbaanista puutarhakoulusta!

Ne jotka tuntevat minut perin pohjaisesti, tietävät että on painajaismaista kun joudun sairasvuoteelle edes päiväksi. Painajaista se on kanssaeläjille, sillä ideat suorastaan pulpahtelevat joutilaana makoillessa. Niin on käynyt tälläkin kertaa. Olen ehtinyt lukemaan Maaseudun Tulevaisuuden kannesta kanteen, samoin monta monituista verkkosivua, googlettamaan asioita ja ideoimaan uutta.

Olen perehtynyt vällyjen välistä käsin nuortenaikuisten puutarhainnostukseen ja mieleeni on tullut ajatus nuorilleaikuisille tarkoitetusta puutarhakoulusta tai pikemminkin kerhosta. Meillä on töissä satoja innokkaita nuoria 16 - 30 vuotiaita opiskelijoita, osa vegaaneja ja osa hyvinkin tietoisia kuluttajia. Ajattelin siis testata kevään aikana vegaanien urbaania ja visuaalista puutarhakerhoa, jossa kokoontuisimme kerran viikossa tunniksi yrttien, syötävien kasvien ja estetiikan pariin. Miltäs kuulostaisi? Kannattaako ideaa lähteä testaamaan? Ideana on innostaa kaupunkilaisnuoria kasvattamaan parvekkeella kaikkea herkullista syötävää ja nauttimaan kasvien estetiikasta. Voisimme yhdessä ideoida kertojen teemoja, testailla erikoisia maustekasveja, tutustua vesiviljelyyn ja tehdä kierrätysastioista amppeleita, kasvattaa syötäviä kukkia tai jotain muuta vastaavaa. Yhdessä oloa, yhdessä innostumista ja hyvinvointia. Nyt vaan pitää saada idea myytyä kohdeyleisölle =) Ja saatua tämä helkutin flunssa karistettua kannoilta. Laittakaa rohkeasti kommentteja mitä mieltä olette ajatuksesta =)

Tässä kiinnostava artikkeli Maaseudun Tulevaisuudesta

Ja tähän keräykseen me puutarhaintoilijat voisimme kaikki osallistua ja kantaa kortemme kekoon hyvän puutarhainnostuksen ja nuorten puolesta.



sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Uusi ja erilainen puutarhalehti tupsahti kotiin!

Tilasin jokin aika sitten uusimman painoksen Pleasure Gardenia. Ihan vuoden sisällä on tupsahtanut uusi ilmiö ilmoille, elegantit ja yleelliset lehdet, joita ei varsinaisesti voi kestotilata vaan jokainen lehti tilataan erikseen. Yksi tällainen uutuus on englantilainen Pleasure Garden, joka tarjoaa taiteenomaisia välähdyksiä menneisyydestä ja nykyhetkestä tarinoin höystettynä. Kuvat ovat suuria ja kauniita kuten koko järkälemäinen lehtikin.

Entisajan puutarhat ovat olleet taiteen, tieteen, leikin, musiikin, muodin, kulttuurin, politiikan, yhdessäolon ja pikkutuhmien ajatusten keitaita. Tätä kaikkea tarjoilee myös Pleasure Garden, joskin viehättävän hienostuneesti. Varsinaiselle puutarhaintoilijalle lehti tarjoilee ainostaan muutamia kauniita kuvia, mutta tarinoiden ja historian ystävät voivat sen sijaan yllättyä =)


Lehden aloitustekstit ja sisällysluettelo ovat perin kauniisti taitettuja. Valokuvissa on ihanaa yllätyksellisyyttä ja herkkyyttä.

Osa lehden jutuista on dialogeja - aivan kun kappale podcastia tai radiokeskustelua kirjoitettuna. Valokuvissa vilahtelee upeita kuvia puiston puista, joiden kaarnaan on kirjoitettu pala elämää.

Väliin on palanen salaista puutarhaa keskellä kaupungin vilinää.



 Mitä lehtiaarteita Sinulla on hyllyssäsi tai millaisia lehtiä kaipaisit lehtihyllyysi?


lauantai 10. maaliskuuta 2018

Aurinko - kaipaan Sinua!

Ajellessani töistä kotiin tuntui pitkästä aikaa, että kevät on aivan nurkan takana. Tien pientareilla oli suuria vesilammikoita ja peltojen lumipeitteet olivat sulaneet kovaa kyytiä. Kotona odotti ihana lämpö ja pikkutaimien armeija. Otin nokkaunet sohvalla ja kuuntelin radiossa soivaa musiikkia. Palanen luovaa joutilaisuutta tekee joskus terää ja kevätkin tulee nopeammin =)

Kevään auringossa on jotain kutkuttavaa, jotain leikkisää ja varjot tuntuvat erityisen viehättäviltä.

Reilu viikon maljakossa olleet jouluruusut kukkivat vielä kauniisti. Mukavaa lauantaita Teille kaikille!