lauantai 28. huhtikuuta 2018

Aurinko on nyt korkeella =)


Skillojen meri huojuu tuulessa. Lounatuuli lämmittää ihoa ja ilmatilassa liikennöi pörriäisiä. Maa tuoksuu keväälle ja polvet ovat kosteat konttaamisesta. Ette arvaakkaan miten suurta onnea tämä taas on. Kuin elämä virtaisi kiivaammin suonissa, kuin energia virtaisi ja saisi olon kevyeksi.


Kun makaa pitkin pituuttaan vielä kostealla maan pinnalla voi nähdä kevään merkit aivan toisin kuin seisaallaan.


Syksyn alelaarista hamstratut kruukukset pilkahtelevat sieltä täältä lämpäreinä ja ovat kuin pieniä aurinkoja maassa.





Krookusten lisäksi ensimmäiset esikot ovat puhjenneet kukkaan. Huomenna on luvassa taas puutarharakkautta, paljon konttaamista, paljon myöhentämistä, paljon mullan kosketusta ja tuoksua. Suurta puutarharakkautta =)



torstai 26. huhtikuuta 2018

Ruukkuja, ruukkuja, enemmän ruukkuja!

Ruukkuja alkaa kertymään pikkuhiljaa pitkin pihamaata. Tiedättekös se on se varmin merkki puutarhakauden alkamisesta. Kukkakaupat ja taimistot ovat kuin karkkikauppoja ja joka ikisellä kerralla löytyy uusia makuja, vivahteita, sävyjä ja herkkuja. Muoviset ruukut toki eivät ole niin kauniita, mutta nekin kestää kun tietää mitä ihanuuksia niissä kasvaa =)

Tällä kertaa loihdin istutusryppään, pienen ruukkupuutarhan talon sisäänkäyntiin. Mutta mitä kaikkea valitsinkaan mukaan ja miltä kokonaisuus sitten näyttää? Niistä lisää hernepensaselämää blogin puolella. 



sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Postilaatikossa oli yllätys - The Plant

Uusia, poikkialaisia lehtituttavuuksia putkahtelee esiin. Tällä kertaa posti toi tullessaan The Plant lehden, joka tarjoaa palan puutarharakkautta, siivun esteettistä tykitystä ja mukavasti kiehtovia tarinoita. Lehti on paperiltaan ylellinen ja sivuja on reilut 170, joten erilaisia juttuja piisaa.

Yksi kiinnostava juttu käsittelee Uji-joen rannassa Kiotossa kasvavia misteleitä. Talvisen joenrannan puut suorastaan pullistelevat upeita misteleitä. Mistelit ovat superkiehtovia ja olen kuullut, että myös meillä päin kasvaa niitä.


Toinen juttu käsittelee Château de Villandryn upeita terassipuutarhoja. Lehden kuvat ovat kiehtova sekoitus arjen askareita ja kauniita yksityiskohtia. Ranskalainen puutarha huokuu renessanssiajan piirteitä ja komeasta linnasta avautuu upeita näkymiä puutarha ylitse. Myös Château de Villandryn nettisivut avaavat upean katsauksen puutarhaan.



Näiden lisäksi juttuja löytyy niin yhteisöllisistä puutarhaprojekteista kuin erilaisista pilvistä, ruusuveden valmistuksesta, ikebanasta sekä kastelukannuista. Mielenkiintoinen ja upeasti toteutettu lehti. Tilasin tämän, joten nyt vaan odottelemaan seuraavaa numeroa.

tiistai 10. huhtikuuta 2018

Mitä meidän ulkorappusille on ilmestynyt?

Laala, laala
tyttö kampaa märkää tukkaa,
laala, laala
saunan jälkeen tytön iho tuoksuu orvokeille,
sydän kaipaa taas,
helmat heilahtaa,
lähtee tanssimaan.

Levylautasella soi Tuula Amberla ja orvokit =) Fiilis on kohdillaan ja tuvan rappusille on ilmestynyt lisää selviä kevään merkkejä. Käy kurkkaamassa Hernepensaselämää -blogista mitä rappusille ilmestyi =)



sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Lämmin lounatuuli ja ihanat narsissit

Lämmin lounatuuli puhaltelee vienosti ja lintujen orkesteri visertää suloisesti. Pikkuhiljaa kevät ottaa oliotteen viheliäisen pitkäksi venähtäneestä talvesta. Kotitien varsi on sen verran sulanut, että tänään sai kaivettua haravan ja kottikärryt esiin ja tunnin haravointi teki sielulle ja pihatien ilmeelle ihmeitä. Tuvan rappusilla kukkii pääsiäiseksi hankkimani narsissit ja krokukset. Keltaiset hyasintit ja persikan väriset narsissit antavat vielä odottaa kukintaa. Keväistä alkavaa viikkoa kaikille =)





lauantai 7. huhtikuuta 2018

Sinivuokot ovat nupuillaan - tästä se alkaa!

Sinivuokot ovat aloittamassa kukintaansa. Muutama vuosi taaksepäin tämä samainen tapahtui kuudes maaliskuuta ja muistanpa joskus nähneeni nuppuja jo helmikuun lopulla. Mutta yhtä kaikki nyt taitaa kevääntulo räjähtää suorastaan käyntiin. Huomenna nämä ovat jo varmasti kukassa. Metsäpuutarha on ollut lumesta paljaana jo pitkään, mutta potager uinuu vielä lumipeitteen alla.


Metsäpuutarhassa maan ph vaihtelee ja siellä täällä pilkottaa myös vaaleanpunaisten vuokkojen nuppuja. Ihania =)


torstai 5. huhtikuuta 2018

Kelloköynnöksen latvominen

Kelloköynnösten kasvattaminen sisätiloissa on väliin kovasti viheliäistä. Taimet kasvavat pitkän esikasvatuksen aikana usein pitkiksi ja honteloiksi. Lisäksi tartuntakärhöt takertuvat ties mihin kiinni. Kelloköynnösten taltuttamiseksi on olemassa kuitenkin yksi erinomainen niksi. Nimittäin latvominen. Kelloköynnös kestää hyvin latvomista ja sen voikin esikasvatuksen aikana latvoa useammankin kerran.

Mitä hyötyä sitten latvomisesta on? Latvominen tanakoittaa tainta ja samalla taimi alkaa haaroittumaan ja levenemään. Latvomisen lisäksi tartuntakärhöt voi leikata pois, jotta taimen kasvatus olisi paremmin hallittavissa.

Latvominen kannattaa tehdä toisen lehtihaaran kohdalta. Hieman lehtien yläpuolelta taimen varsi katkaistaan saksilla.

Pian latvomisen jälkeen taimi alkaa haaroittumaan ja kasvamaan leveyttä. Näin kelloköynnöksen taimista saa erityisen tuuheita. Kannattaa siis kipin kapin hakea sakset esiin ja lähteä latvomispuuhiin =)


keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Puutarhakerhon kuulumisia ja ihania kirjoja!

Eilen oli jänskä päivä =) Meille Saloon on perustettu viime kesänä oma puutarhakerho. Sain jokunen aika sitten kutsun tuon puutarhakerhon kevään ensi tapaamiseen. Siinä sitten vaihdeltiin muutamia meseviestejä ihanan kerhonperustajan Hannan kanssa ja siitä se idea sitten lähti. Nimittäin ideoinnin tuloksena syntyi ajatus Potager-luennosta. Hanna aktiivisesti järjesti erittyisen kivan tilan luentoa varten kaupungintalolta ja hoiti tilaisuuden markkinoinnin. Itse sain tulla niin sanotusti valmiiseen pöytään. Jännittyneenä odottelin mitenköhän paikalliset ottavat potagerpuheeni vastaan =)

Paikalle saapui viisitoista kevättä odottelevaa innokasta kotipuutarhuria. Tunnelma oli puutarhaisa ja vähintäänkin jokatoisella oli kevään esikasvatukset jo käynnissä. Samettikukkaa, trendikästä keijunmekkoa ja kelloköynnöksiä ikkunalaudat ja ikkunoiden vieruset pullollaan. Kuulostaako tutulta? Pienen tutustumiskierroksen jälkeen aloitettiin reilu 120 sliden katsaus potageriin, sen suunnitteluun, perustamiseen ja ylläpitoon. Väliin sateli kysymyksiä kasveista, kyseltiin parhaiden perennojen perään ja pohdittiin kirsikoiden versoamista. Voi miten mukavaa olikaan paahtaa hetki puutarhajuttuja keskellä lumista kevättä. Kiitos kaunis Hanna kutsusta =) Nyt vaan jos täällä on paikallisia niin pika pikaa etsimään facebookista Salon puutarhakerho ja mukaan innostavaan toimintaan =)

Sain Hannalta näin ihanan kukkakimpun. Värit ja kimpun tyyli sopi täydellisesti meidän pehmeään valkoiseen keittiöön. Kimpun lehtivihreässä oli jännittävä pilkullinen tuonenkielon lehti, jollaista en ollutkaan koskaan aiemmin nähnyt. Ja mistä ihmeestä tiedän tämän tuonenkieloksi? Siitä ja muista leikkokukista ja Juhlapuutarhasta lisää toisen blogin puolella, jossa tänään esittelyssä kaksi ihka ihanaa kirjauutuutta. Klikkaa itsesi siis tästä puutarhakirjojen pariin =)