Mum mum mustikoita ja haaveilua

Täällä on vihdoin satanut - kaunista sadfetta, hiljaista sadetta, lempeää sadetta ja kasvun kohinaa ihanaista. suuret helteet veivät voimia ja nyt muutama päivä on vierähdellyt lehtiä lukien, suunnitellessa huushollia ja vaan ihmetellessä. Mustikoita on metsät pullollaan ja ollaan käyty tummanpuhuvia herkkuja poimimassa päivittäin, maisteltu mustikka kardemummapiirakkaa, kuivattu yrttejä ja varastoitu kaikkea talven varalle.

Koiruuskin rakastaa mustikoita ja mustikkapiirakanpala saa hännän heiluttamaan koiruutta. 

Lehdet ovat jälleen vuosikertapinoissa

Ihanaiselle valkealle tuolille on suunniteltu uutta verhousta ja nyt tuoli komistaa jo keittiötä. Mutta peijooni vie kameramme sanoi työsopimuksen irti ja on jo kolmnatta päivää korjaamolla ihmeteltävänä, joten uutta kuvaa en tohtinut vielä laittaa kun oli niin eriparia muiden kanssa. Vanha kamera kun ei jaksa enää värejä niin toistaa.

Maljakot ovat notkuneet ritarinkannuksia. Autoilijat ovat pysähtyneet ihmettelemään ritarinkannuksia ja naapuritäti S tuli niitä myös ihmettelemään. 

Nuorimmainen on tehnyt ihanat korut, syötyjä herneenpalkoja, ritarinkannuksen terälehtiä, nappeja, hernepensaan palkoja ja ties mitä ihanuuksia

Vintille johtavien portaiden avaimessa roikkumassa =)

Huomenissa pottugeeri taitaa jälleen kutsua ja 270 tainta pääsee keskikäytävän multaan - ihanaa