Aurinko kutitteli peitonreunalla jo seitsemän aikoihin ja oli aivan pakko nousta. Potager-, kiviaita, pikkumetsä, puutarhakierros - voi kuinka olenkaan odottanut kevättä. Haravoin ja ihastelin aamuauringon pitkiä varjoja sammalmättäillä.
Sinivuokot oikoivat lehtiään ja nuppujaan auringon lämmittäessä. Meillä on kevät jo niin pitkällä, että lunta on vain metsän reunoissa. Jotkut kauppapuutarhat ovat laittaneet jo harsojen alle kasvamaan jotain kevään ihmeitä ja raktoreita on kaivettu kilpaa talleista. Tuskin menee edes kahta viikkoa kun ensimmäiset peltojen muokkaukset ovat aluillaan. Oi että rakastan tätä eteläeisen kärjen kevättä =)
Tänään on luvassa superharavointipäivä - ehkäpä huomenissa lisää kuvia haravoidusta pihamaasta =)
Voi että, ompa teillä keväistä! Meillä menee vielä pitkä aika tuohon... Huoks... Yöpakkasia -ja kovia sellaisia, on ollut, joten eihän se sula mihinkään.
VastaaPoistaHyvää keväistä päivää! Mie olen sinuu niiin odottanut. <3
VastaaPoistaMeillä ei vielä haravoimaan pääse, mutta kasvihuoneessa voi käydä nuuskuttelemassa jo tuoksuja ja seinän vieressä kukkivat lumikellot. :)
Oi mitkä ihanaiset kevättunnelmat täällä♥
VastaaPoistaKyllä se on kevät nyt! <3 Viikko takana puutarhamyymälässä ja päässä muhii taas sen seitsemän suunnitelmaa.
VastaaPoistaTämä on kyllä ihana tämä blogisi. Oli kerrankin aikaa ja kävin kurkkaamassa aiempaa blogiasikin ja olisin halunnut nähdä kuvan koko koulusta, mutta enpä löytänyt oikein koko taloa... Lukijan toive siis: kuva talostanne :-) Ihania kuvia otat! Iloista kevättä.
VastaaPoistaIhan epistä!! Täällä yöpakkaset paukkuu ja lunta vielä ihan liikaa... Odotellaan, odotellaan....
VastaaPoistaMukavaa haravointi päivää sinulle!!
Hernepensaskujanne on herännyt talvihorroksesta ja siirtynyt suoraan kesään. Mahtavaa, että olet päässyt jo haravanvarteen. Eiköhän meilläkin pikapuoliin. Pälvipaikkoja jo rapsuttelin.
VastaaPoista