Luumujen ja kriikunoiden aikaa

Suloinen sunnuntai lipuu makoisasti ja radiossa soi kadonneen levyn metsästäjät. Puutarha kylpee vielä niin lämpimissä auringonsäteissä. Viikonvaihteen käsittämättömän pitkä to do lista on suoritettu ja on aika ottaa lokoisasti. Joten kipaisin hakemassa pari kulhollista Viktoria luumuja, kansakoulun aikaisia kriikunoita sekä yhden keltaluumun.

Kansakoulun aikaiset  kriikunat muistuttavat hieman enemmä luumuja kuin ne kriikunat, jotka muistan lapsuudestani. Lapsuuden kriikunat olivat jotenkin kuoreltaan tummemman värisiä. Mutta näiden maku, koko ja kasvutapa on kyllä aivan kuin kriikunoiden. Viktoriat ovat melkoisesti saman näköisiä mutta tuplasti suurempia.

Viktorian vieressä kasvaa kymmenen vuotta vanha ja jättisuuri keltaluumu, joka kukkii joka vuosi komeasti, mutta koskaan puu ei tuota kuin muutaman luumun. Näin myös tänä vuonna. Puu kantoi kokonaiset kaksi luumua. Onko Teillä hyviä vinkkejä, miten saisin keltaluumun tuottamaan kunnolla satoa?