Pelargonien pistokkaat sulattavat sydämen

Pienet pistokkaat ovat varma kevään merkki. Pelargonit Vectis Finery, Bob Newing, Don Chiverton, Bird Dancer, Pink Dolly Vardon ovat tämän vuoden ensimmäiset pistokkaani. Pistokasostoksilla taidan olla enemmän erikoisempien lajikkeiden perään kuin peruspistokkaiden. Löytämisen riemu ja ilo saa syttymään ja parasta onkin kun löydät jotakin, mitä ei ole tarjolla edes montaa kappaletta. Toki muitakin kriteerejä valintoihin liittyy. Lehtien muodot ja väritys sekä kukintojen olemus ja sävy ovat oleellinen osa valintaprosessia. 

Pelargoneissa on jotakin kiehtovaa ja nostalgista. Ohi kulkiessa hipaisu niiden lehtiin niin koko huone tuoksuu voimakkaalle. Niiden olemus ottaa tilaa aivan huomaamattaan ja kohta huomaatkin keräileväsi pelargoneja. 

Tähtipelargonit Vectis Finery, Bird Dancer, Bob Newing, Don Chiverton ja koristelehtipelargoni Pink Dolly Vardon olivat kaikki erityisen ihania ja erilaisia. Paras apu kukkakaupoilla on kännykkä ja pieni googletus. Näin on helpompi hahmottaa kasvin lopullinen ulkoasu kuin pelkästään kuvauslappusia lukemalla. Nyt vaan pitää pitää peukut ylhäällä, että nämä ihanuudet menestyvät ja kukkivat tänä kesänä. 

Versoilevan uusimmassa artikkelissa on mainiot ohjeet, millä pistokkaat saa kasvamaan kunnolla. Käyhän siis lukaisemassa vinkit artikkelista Kasvata kesäkukkia pistokkaista ja kuuntele podcast alla olevalla soittimella.

Verenpisarat ottivat varaslähdön kevääseen

Poikkeuksellisen lämpimät kelit näkyvät myös talvetushuoneessa. Talvetushuone sijaitsee kansakoulun yhdessä eteisessä. Lämpötila tilassa on koko talven noin + 10C tienoilla ja valoa tulvii tilaan kahdesta suuresta ikkunasta. Auringonpaiste lämmittää tilaa keväisin ja tässä näkyy tämän kevään tulos.

Käyn talvetushuoneessa noin viikon kahden välein kastelemassa taimia ja katsahtamassa kirva ja tuholaistilannetta. Nyt olin pitänyt pidemmän paussin ja kas kummaa. Talvetushuoneessa tuntuu olevan täysrähinä päällä. Verenpisarat ovat intoutuneet kukkimaan oikein urakalla. Luulen, että nautin hetken kukinnasta ja leikkaan sitten uuden kasvuston latvat pistokkaiksi ja lisään näitä ihanuuksia.

Kelloköynnökset kasvamassa

Pienet kelloköynnöksen taimet Green & Clay - verkkokaupan Bergs Potter Julie ruukussa. 

Kelloköynnösten ensimmäinen erä on itänyt ja pienet taimet koulittu. Tällä kertaa koulin kaikki viisi köynnöksen alkua samaan suureen ruukkuun. Tarkoituksena on sitten keväällä siirtää nämä joko niitä varten erikseen perustettuun penkkiin tai sitten jättimäiseen ruukkuun. 

Rotevakasvuiset kelloköynnökset voi koulia kahteen kertaan. Kieputan ylipitkäksi venähtäneitä varsia varovasti mullan alle ja lyhennän näin varren pituutta. Kasvun edetessä on hyvä latvoa taimet muutamaan kertaan, jotta taimet rotevoittuisivat entisestään ja samalla haaroittuisivat kauniisti. 

Kelloköynnöksen kasvatuksessa erityistä huomiota tulee kiinnittää riittävään kasteluun ja lannoittamiseen. Kasvi on herkkä kuivumiselle ja saattaa siitä ottaa herkästi nokkiinsa. Kesän ajaksi köynnös kannattaakin siirtää erittäin suureen ruukkuun, jossa on riittävästi hyvää ja ravinteikasta kasvualustaa. Suuressa ruukussa kasvualusta ei pääse yhtä herkästi kuivumaan kuin pienessä.

Tulevasta kesästä ajattelin tehdä oikean köynnöskesän. Postista on lähiaikoina tulossa suuri erä pelkkiä eksoottisia köynnöskasveja. Tuota pikaa on siis luvassa lisää kesäköynnösjuttuja. Sillä välin voit kurkistaa Versoilevan sivuilta Kelloköynnöksen esikasvatusohjeet.