Vuosi vuodelta olen alkanut arvostamaan yhä enemmän kevään aikaisia kukkijoita. Tänä vuonna, kuten aiemmista postauksista olettekin jo huomanneet, olen saanut nauttia ensimmäistä kertaa kevätkukkijoista. Mutta millaiset väriyhdistelmät ja kukkayhdistelmät ovat osoittautuneet kiehtovimmiksi?
Metsäpuutarhassa kukkii keltainen ja valkoinen
Metsäpuutarhaan olen pikkuhiljaa istuttanut kaikenlaista söpöä ja kaunista. Siellä saa kukkia myös keltainen, mitä kartan muualla puutarhassa. Magnolian juurella kukkii talventähti, keltainen jääkurjenmiekka, posliinihyasintti sekä valkeat idänsinililjat. Keltanen yksinään tuntuu usein raksaalta, hallitsevalta ja jopa tunkkaisen täyteläiseltä. Erilaiset valkoisen ja vaalean sävyt tuovat ilmavuutta keltaiseen ja antavat tilaa hengittää. Tätä valkoisen ja keltaisen liittoa aion suosia myös ensi syksyn sipulihankinnoissa. Oman lisänsä kokonaisuuteen tuo useamman saman sävyisen kukan yhdistelmä. Keltaisissa talventähti ja jääkurjenmiekka sekä valkeissa posliinihyasintti ja idänsinililja. Ehkä lisään näiden joukkoon vielä muutaman sipulin valkeita helmililjoja.
Jään sävyisiä kurjenmiekkoja ja valkoisia helmililjoja
Edellistä kelta-valkoista väriyhdistelmää voi lähestyä myös toisesta tulokulmasta. Mitäpä jos päävärinä on valkoinen ja siellä täällä näkyy hippunen keltaista? Kevätkurjenmiekka `Katharine Hodgkin`on ihana, mutta yksistään kovasti valju ja mitäänsanomaton. Osassa puutarhaa näiden vieruskavereina on posliinihyasintteja ja tänä keväänä olen sekaan istuttanut myös valkoisia helmililjoja. Tästä on tulossa sävykkäiden valkoisten kokonaisuus. Useamman sipulikasvin yhdistelmä luo kokonaisuuteen rentoutta ja luonnollisuutta. Aivan kuin puutarhassa kasvaisi luonnon kukkakimppuja.
Sinisiä iiriksiä, vaalean violetteja krookuksia ja lumikelloja
Sinisen, hennon violetin ja valkoisen yhdistelmä on osoittautunut tämän kevään herkkupalaksi. Tässä kokonaisuudessa väriyhdistelmän lisäksi näyttelee suurta osaa kukkien korkeuserot sekä lumikellon hentous tuo sopivaa rytmiikkaa muutoin jykevän oloisiin kukkiin. Sininen ja hento violetti muodostavat ristiriidan, värit eivät täysin sovi yhteen. Tämä tekee kokonaisuudesta häiritsevän ja samalla kiehtovan. Katse palaa uudelleen ja uudelleen kokonaisuuteen. Ripaus valkoista saa yhdistelmän syttymään ja tuntumaan entistä kiehtovammalta.
Lapsuuden kodissa oli vanhojen omenapuiden alla valtava sininen skillameri, ja siellä täällä noita samoja krookuksia. Ehkä mielipiteeni on siis värittynyt, mutta se on vain niin ihana ja rakas yhdistelmä.
VastaaPoistaOma suosikki on myös valko-keltainen, etenkin hennonvihreinä puhkeavien lehtipuiden alla. Ja sitten oranssi, se sointuu mahtavasti monien perennojen nouseviin versoihin, joissa on ruskean sävyjä. Yhdessä vihreän kanssa se on ihanan retro :-)
Tuo oranssi pitääkin ottaa listalle mukaan =) Se toimii myös valkoisen kanssa ja näyttää pieninä ripauksina kivalta =)
PoistaIhania kevätkukkijoita! Pitänee vielä kerran kokeilla Kevätkurjenmiekkaa, kolme kertaa olen istuttanut sen pihan märimpään kohtaan, jossa olisin sen halunnut olevan. Mutta pitänee kokeilla syksyllä toiseen kohtaan. Ja nuo sekoitukset on ihania! Kevään ihmettelyt on niin ihania, ettei ole väliä vaikka kaikki kukkijat olisivat sekaisin. Ruusupenkkiin olen istuttanut Ruotsin väreissä pikkunarsisseja ja Helmililjoja, aina kaikki kuihtuneet kevään kukkijat (marketeista ostetut) törkkään sinne. Mutta lempparini on sininen Scilla ja Posliinihyasintti yhdessä, sekä Helmililja ihan joka paikassa kenen kaverina hyvänsä, sinisenä tietty :)
VastaaPoistaMulla noi kevätkurjenmiekat on melko kuivassa paikassa ja viihtyvät siinä vallan mainiosti. Tuo skilla posliinihyasintti yhdistelmä pitääkin muistaa syksyllä - kiitos vinkistä
PoistaIhastuttavaa!
VastaaPoistaVoi kiitos
VastaaPoista