Ruusukukkulalla kukoistaa

Sinivaleunikko Meconopsis betonicifolia Alba viihtyy kuivahkolla ruusukukkulalla ja luvassa on melkoista kukkaloistoa ainakin nupuista päätellen. Sinivaleunikko on kasvanut pituutta lähes metrin ja nuppuja on useammassa tasossa pitkin kukan vartta. Näitä haluan ehdottomasti lisää kukkulalle, joten pitää ottaa siemeniä jemmaan. 

Ruusukukkulalla on myös vaalea tarhakullero Trollius cultorum "New Moon". Joka sekin on pärjännyt hyvin suuren männyn suojissa. 

Ruusukukkula on pieni, kallioinen kukkapenkki meidän Viktoriuksen nurkalla. Sen hallitsevin kasvi on kansakoulunaikainen juhannusruusu, joka on parhaillaan aloittelemassa kukintaa. Tuossa kuvan vasemmassa alalaidassa on sinivaleunikko komeana =) Kohta kukkulalla aloittaa kukintansa valkoinen ritarinkannus ja pikkuhiljaa kesän edetessä valkeat koreakärsämöt asettuvat myös valkeaan loistoonsa. Ruusukukkula on täynnä valkeita ihanuuksia, joskin jotain ihanaa valkoista vielä sinne mahtuisi =)

Ja tuoksu on aivan huumaava =) Näin paljon kukkia ei juhannusruusussa olekkaan aiemmin ollut. Ihanaa retkipäivää huomiselle kaikille puutarhahöperöille =)

Näkymiä tutkaillessa

Kun potagerin reunalla olevalla nurmella istuu voi rauhassa haaveilla ja katsella kaukaisuuteen. Pitkät avautuvat näkymät ovat aina kiehtoneet jotenkin ja juuri täällä on sellaista aakeuden tuntua. Pikkuhiljaa kasvillisuus varttuu ja viimevuonna hankituille kärhöille pitäisi ehdottomasti saada jonkinmoiset tuet. Olen hitusen haaveillut obeliskeista, mutta niitä tulisi peräti kahdeksan keskiakselin reunoille ja hitusen hirvittää kuinka paljon ne vievät huomiota osakseen. No tätä asiaa pitää vielä tuumailla =)

Potagerin alaruudussa on kasvanut jo vuosia yksinäinen pioni, joka ei ole koskaan kukkinut. Olen aina arvellut sen olevan Kuolanpioni ja nyt olettamani taisi varmistua. Hänen kauneutensa on nimittäin suonut ensimmäisen kukkasensa.

Valkoinen akilleija on puhjennut kukkaan ruusukukkulan reunalla. Tänään näin myös kaksi kukkaan puhjennutta juhannusruusua.