Huh huh. Postauksetkin laahaavat nyt jäljessä. Potagerin laajennustyöt on nimittäin aloitettu oikein urakalla ja se tuntuu koko ruumiissa =) Kaikki lähti tietysti hurjasta pähkäilystä ja tuumailusta. Potagerin pohjapiirrosta pyöritettiin päiviä ja tehtiin uusia luonnoksia ja taas uusia luonnoksia. Sillä onhan kyseessä koko potagerin sisäänkäyntiaukio. Aukion koko on poikkeava potagerin muusta rakenteesta. Täällä päässä aukio muodostuu soikion malliseksi johtuen marjapensasrivistöistä. Soikioon muodon upottaminen ei ollutkaan niin yksiselitteistä kuin voisi äkkiarvaamalta kuvitella. Salmiakit, suorakaiteet, soikulat ja ties mitkä tuli luonnosteltua ja aina oli jokin vinksin vonksin. Lopulta päädyttiin suorakaiteeseen, jonka päissä on puoliympyrät. Näin ympyräteemakin jatkuu kuten koko potagerissa.
No aivan ensitöiksi piti etsiä mittalankakassi. Vuosien varrella on tullut kokeiltua jos jonkinmoista ihanaa puutarhanarua, mutta ainut toimiva on tällainen jäykkä valkoinen, vähän kuin paalinaru. Se kestää kiristämistä katkeamatta, se säilyy vuodesta toiseen toimivana ja se erottuu sopivasti ympäristöstä. Toinen korvaamaton kapistus on 30m maastomitta. Sillä otetaan milloin ristimittoja, milloin etäisyyksiä ja tällä kertaa eritoten ympyrän säteitä.
Käteen sopivat kivet toimivat kätevästi vasarana ja tälläkertaa ympyrän säteeksi tuli 80 cm. Valkea naru kestää hyvin harppina. Narun saa kiristettyä tosi kireälle ja se helpottaa piirtämistä huomattavasti. Ensin pitää nimittäin hahmottaa uudet alueet mittalankojen ja piirrosten avulla. Tämän jälkeen leikataan alukankaat murskekäytävien alle ja asetellaan kangas sekä reunuskivet paikoilleen.
Mittalankojen pitää kulkea potagerin akselien suuntaisesti, jotta linjat säilyvät suorina. Linjanaruista on helppo mitata uusi istutusalue kohdilleen.
Ja kiviä, kiviä ja lisää kiviä. Naapurikin seisahtui ihmettelemään kivien rahtaamista ja totesi meidän kunnioittavan perinteitä. Kylänraitin varren maat ovat nimittäin niin kivisiä, että vuosikymmenten ajan pelloilta on rahdattu kiviä pois. Ja meillähän kiviä riittää ;) Joka puolella on röykkiöitä, joista voi käydä kaivamassa kulloiseenkin tarpeeseen soveltuvan kokoisia kivenmurikoita. Kivet ovat siis luontaisesti valikoituneet meidän potagerin yhdeksi päärakennusmateriaaliksi.
Välillä piti kiivetä A-tikkaille korkeuksiin ihmettelemään miltä kaikki taas näyttääkään. Maasta uusia alueita on hankala hahmottaa ja helpottaa todella jos pääsee tarkastelemaan asioita korkeuksista.
Pikkuhiljaa alue alkoi valmistua, murskeet löysivät paikkansa käytävillä ja mittalangat näyttivät oikean suunnan. Tällä kertaa alue on sen verran pitkä, että se oli syytä jakaa pienempiin lohkoihin, jotta hoitotoimenpiteet helpottuisivat. Samalla kun alue jaetaan pienempiin osiin niin sen mielenkiinto säilyy paremmin kuin suuremmassa istutusalueessa.
Nurkista vedettiin jälleen uusia mittalankoja ja kapeat pikkukäytävät alkoivat pikkuhiljaa hahmottua paremmin. Niihinkin vedettiin alle maanrakennuskangasta ja avot =) Pikkukäytävät korostavat alueen keskipistettä ja samalla keskipiste toimii koko potagerin vaaka-akselin halkaisupisteenä. Tämän näkymättömän keskiviivan suhteen potager on täysin symmetrinen.
Sitten luvassa on armotonta maan kääntämistä, istutusalueiden kuntoon laittamista, hevosenkakin kärräämistä, taimien istuttamista ja ties mitä. Toivottavasti nyt pysyisimme hitusen näiden postausten kanssa perässä mitä täällä tapahtuu =) Nyt tilanne on likipitäen katastrofaalinen kun muistikortit notkuvat pullollaan kuvia ja lisää vaan tuntuu tulevan lähes hallitsemattomasti =)