Loma lähestyy loppuaan ja vastaleikatun viljan tuoksu ympäröi kylätien. Tänään on satanut oikein kunnolla ja odotan uuden keltasienisadon pintaan putkahtelua. Potager on myös kypsynyt, värit kellastuneet, sipulit korjattu talteen kuivumaan, kesäkurpitsat pastettu letuiksi ja punajuuret raastettu pihveiksi. Ilmassa on suurta syksyn odotusta. Iltalenkit koiruuden kanssa ovat pidenneet ja työasiat vallanneet mielen. Kuitenkin jotain pientä on jälleen tapahtunut =)
Pottugeeriamme reunustaa 129 metrin mittainen osittain sortunut ja painunut kiviaidanne. Kiviaidasta on vuosien saatossa tultu kaivinkoneella läpi ja peltoja aiemmin vuorannut herra on ajanut takalevyllä lisää kiviröykkiöitä pitkin aidanvieruksia. Mutta nyt olemme saaneet puhteen kunnostaa aitaa. Kohtapuoliin kolmisenkymmentä metriä kuvan näköistä puoliksi sortunutta aitaa on nostettu uudelleen ylös.
Uudistuneet reunat ovat vinkurat, mutta aidan korkeus on pikkuhiljaa tasoittunut ja sortumat saatu kohotettua.
Keskusta on täytetty maasta löytyneillä pikkukivillä ja laidat on vahvistettu suuremmilla aidan vierustalta löytyneillä maakivillä.
Salkoruusumeri on värjäytynyt persikan sävyin
Vaaleanpunaisen vivahtein
ja purppuraan häivähtävillä kukkasilla.
Tarmokkaita olette, kun kiviaitaakin rakennatte!
VastaaPoistaTäytyy myöntää, että kiviaita on todella ilo silmälle. Potager on varmasti myös parhaimmillaan. Salkoruusut ovat suloisia. Muistelen, että viime kesänä me niitä peräperää kylvimme. Minä hieman sinun jälkeesi. Nytkin löytyy pussi jemmasta. Ehkä kylvän sen nyt sateella suoraan penkiin, niin ensi vuonnakin saa nauttia noista sulottarista.
Vanhat kiviaidat on niin kauniita, harva niitä enää viitsii tehdä uudelle pihalle. Toisaalta en yhtään ihmettele, onhan se aika kova homma ; )
VastaaPoistaVoi ihanuus noita salkoruusun hempeitä kukkia ! Taidanpa laittaa hankintalistalle, sitten ensi vuodeksi. Ja nimenomaan noita pastelleja : )
Kiviaita on hieno ja kestävä, siinä ei vaivannäkö mene hukkaan. Salkoruusut ovat niin suloisia, hempeyttä syksyyn.
VastaaPoistaNo onhan hieno aita. Miten kyyttonit? Näkyikö niitä korjaustyömaalla? Salkoruusut ovat ihastuttavia. Omanikin kukkivat, mutta lehdet ovat kauhean näköisiä. Niissä on varmaan joku tauti... Samaan kypsän viljan ja sateesta märän maan tuoksuun lähden nyt lammenrantatöyrästä rakentamaan.
VastaaPoistaVarmaan työläs tehdä tuollaista kiviaitaa, mutta vaivansa arvoista hommaa. Hyvältä näyttää :)
VastaaPoistaYksi hienoimmista tuoksuista on kypsän viljan tuoksu viileässä illassa. Ja yksi hienoimpia asioita loppukesällä on kävellä tietä peltojen keskellä nuuhkien tämän tuoksun täyttämää ilmaa. Olettepa olleet ahkerina aidan kimpussa! Tuli meinaan komea ja ryhdikäs lopputulos!
VastaaPoistaIhana kiviaita! Ja nuo salkoruusut on mahdottoman komeita...
VastaaPoistaMikä näköala pottugeriin ja yli sen! Ja kiviaita on hienonhieno, minäkin tahtoisin, mutta laiskuus voittaa haluni8]
VastaaPoistaheips, tulinpa blogikierrokselle ja pomppasit heti ruudulle kun näin tuon kivimuurin, AIVAN IHANA :D! Siis niiiiiiiiin hieno. Mummolassani olisi samanmoinen kunnostusta vaille, ehkäpä sinusta inspiroituneena alan sitä korjata - on meinaan niin upea lopputulos. Kaunis on myös blogisi :)
VastaaPoistaJa vielä kiviaitakin kunnostettu. Vautsi. Siinä se taitaa ola se hoikistumisen salaisuus : )
VastaaPoistaMinäkin haluun tuollaisia salkoruusuja. Ihania.
-päivi-
Huh, olettepa aika urakan tehneetkin, vaan olettekin tosi aikaansaapia, sen on tässä blogia seuratessa huomannut.
VastaaPoistaHUOM HUOM! Laitoin pienen kilpailun omaan blogiini, tervetuloa kaikki joukolla osallistumaan, voittajalle tiedossa kiva palkinto!
No totta tosiaan, valtava kiviaitaurakka teillä onkin! Mutta niin kuin nyt jo kuvasta näkee, niin vaiva kyllä palkitaan. :))) Ja ensimmäiseen kuvaan viitaten, niin teidän potager näyttää myös hyvältä, ja täytyy myöntää, että teidän projektia seuratessa on alkanut itselläkin sormet syyhytä muotopuutarhan rakentamiseen, ja mikäs sen somempi paikka siihen olisi kuin kasvimaa! Ajatusta haudutellaan...
VastaaPoista