Tällä kertaa on ajauduttu siihen pisteeseen, että elokuun muistikapasiteetti on käytetty vaikka vielä on reilut viisi päivää jäljellä =) Hulina ja hulabaloo sen kuin vaan kiihtyy, mutta toisaaltaan rakastan sitä kiihkoa ja mukaansatempaavuutta, sitä että prosessi virtaa, rytmi kiihtyy ja väliin tulee tauko ja taas ollaan rytmin rytkeessä. Juuri ja juuri ehdin töiden jälkeen kuvaamaan viimeisiä nupullaan olevia kesäkukkia ja kummallisen sitruunaisen dahlian. Kotona on puusavotat käynnissä. Täksi talveksi päädyyttiin 40 kuution koivuklapia. Klapisavotta pistää mukavasti hartioihin liikettä ja liuuttaa ajatukset hetkeksi takkatulten loimotuksen ääreen.
Lupasin hitusen kertoa kulttuuripääkaupunkijutuista, naakankakoista ja lemmenlurituksista. Mutta oikeastaan raotankin ovea toiseen blogiin, josta pääsette tirkistelemään mitä kaikkea oikeastaan arjessa jyllää =) Olkaa hyvä ja astukaa hetkeksi Hyvonin pyörteisiin
Töiden, klapien ja jokailtaisten seitsemän kilometrin maagisten koiranpissitysreissujen lomassa olen kuumeisesti etsinyt uutta käsilaukkua ja kenkiä. Mutta tuloksetta. Olen ihastunut 70-luvun alun sulokkaaseen muotokieleen ja kuolannut näiden kenkäihanuuksien perään. Minne katosivatkaan päivät, minne katosivatkaan kenkien ja käsilaukkujen selkeys ja yksinkertaisuus? Toki eivät nämä käsilaukut hemaisevilta näytä mutta nuo kengät - njam.
Jumalalliset mokkasandaalit pitkine varsineen
Tai ihanaiset yksinkertaiset leikkaukset, tyköistuvat napakat paidat naisellisine yksityiskohtineen. Uppoudun siis vielä hetkeksi 70-luvun lehtiaarteideni lomaan ja valmistaudun huomiseen superhappeningiin
Voi ihana! Mitä kenkiä! Mie oon niin kenkäfriikahtanu viimeaikoina. Oon tekemässä postaustakin tästä ongelmasta! Mulla ei oo ollu hirveetä kiirettä, kun lapsikin kuumeili ja jarrutti töihin menoa. Ajatukset kyllä laukkaavat! Tänään ilmottauduin yrittäjien matkalle Pietariin ja olen nyt jo ihan fiiliksissä niistä rakennuksista ja pyörryttävästä historiasta!
VastaaPoistaToivottavasti ei tule sallaista lämmitystalvea kuin nämä kaksi viimeistä. Toisaalta, kun meillä kaakeliuuni on lisälämmönlähde ja sisustuselementti, niin tekisi jo kamalasti mieli poltella tulia. Puita kuluu nyt ihan uskomattoman vähän verrattuna keskuslämmittämiseen puilla. Moiseen halkoruljanssin en siis toivo enää ikinä joutuvani vaikka se jotenkin joutuisaa ja palkitsevaa työtä onkin.
Ihana daalia...tosi veikeän värinen ; )
VastaaPoistaTeillä on kyllä mahtava klapisavotta. Se ei ihan kaikilta luonnistuisi : )
Suloisen kesäistä viikonloppua !