Vihulainen potagerissa

Rutaceae - Voihan viiniruuta sentään. 

Potnaakkerissamme, kuten viime päivinä olen mainostanut, asustaa Viiniruuta. Itseasiassa neljä mojovaa kasvia. Tuo ihmeellinen ikiaikainen rohdos on oikein kasveista kasvein. Michelangelon ja Leonardo da Vincin väitetään käyttäneen ruutaa näön parantamiseen ja luovan näkemyksen virittämiseen. Kirkko on käyttänyt ruutaa vihkiveden pirskottamiseen, kasvilla on torjuttu ruttoa, häädetty syöpäläisiä, lääkitty epilepsiaa, kouristuksia ja käärmeenpuremia. Ompahan Antiikin kreikkalaiset käyttäneet ruutaa pääaineksena vastamyrkkyyn, joka tepsi kaikkiin myrkkyihin. Eli kaikin puolin monipuolinen ja käyttökelpoinenhan tuo ruuta on. Niin ja unohdin aivan mainita, että se parantaa ruokahalua ja sillä voi hoitaa myös paiseita =)

Mutta eräästä asiasta yrttikirjanen ei mainitse. Muistanette allergisen reaktion, josta viime postauksessa mainitsin. Vesikellot ja punoitus eivät ole laantuneet edelleenkään ja päätin käydä kätöistä näyttämässä lääkärissä. Terveyskeskuksessa ensimmäinen lääkäri pyöritti silmiään ja kutsui paikalle vanhemman lääkärin kättäni ihmettelemään. Lopputuloksena, että patististivat siltä istumalta ihotautilääkäriin. No yksityisellä vastaanottovirkailija soitti oitis kiireiselle ihotautilääkärille, jolle pääsin suoraan jonojen ja odottavien asiakkaiden ohi. Ihotautilääkärikin oli kummissaan. Mietti ja puntaroi, kysyi olenko ollut tekemisissä jättiputkien kanssa, että on olemassa sellainen fytofotodermatiitti niminen allergia. Kiistin jyrkästi ja sanoin, etten ole ollut moisten kanssa tekemisissä. Sain ärhäkkää kortisoonia ja viikon päästä uuden ajan koepalojen ja lisätutkimuksien vuoksi. 

Kotona uteliaisuus heräsi kuitenkin tuota ihmeellistä fytofoto juttua kohtaan ja kas kas. Pahimmasta päästä kyseisen reaktion aiheuttavia on ruutakasvit. Leikkelin ihottumaa edeltävänä päivänä ruutakasveja ja koulin uusia taimia reilut 50 kpl. Ruutia leikellessäni kasvinestettä on roiskunut kädelleni ja vasta seuraavana päivänä auringonvalo on reagoinut soluihin imeytyneen kasvikemikaalin kanssa aiheuttaen ihottuman. Nyt sitten odotellaan kuukauden päivät ihottuman häviämistä ja muutama vuosi pigmenttiarpien häipymistä. Aika ärhäkkää tavaraa vai mitä. Ja tämä ei ole allergiaa vaan kaikille ihmisille käy samoin jos auringon UV-valo pääsee kosketuksiin kyseisen kasvikemikaalin kanssa. 

Tässä rakas ruutami ja Fiskarsilaiset sekä pikkutaimien koulintahaarukka =)

Mutta kaikesta huolimatta Viiniruuta-aidan taimet ovat hyvässä hoidossa. Pitää vain varoa aurinkoisia kelejä =)

Tältä vesikellot ja pigmenttimuunnokset näyttävät näin viikon päästä tapahtuneesta. Punoitus on laskenut samoin suurin osa vesikelloista on hävinnyt. Jokaisessa tuollaisessa punoittavassa kohdassa on ollut pikkurillinpään kokoinen yksittäinen vesikello tai vesikellonauha, joka on kulkenut kämmenselän poikki. 

Viiniruutien läheisyydessä on Iisoppeja. Niiden muistelisin myös aiheuttavan jotain reaktioita kuumalla kelillä. Mutta iisopit ovat ihastuttavan sinisyytensä ja leikattavuutensa vuoksi täällä.

Potageri on tullut täyteläisemmäksi kun kuljetaan kohti loppukesää.

Liljat puhkeavat kohtapuilleen kukkaan

 Ja uusia ritarinkannuksia on löytynyt. Jahans mutta nyt isken puuvillahanskat käteen ja lähden rankametsälle hakemaan puupöllejä seuraavaksi talveksi. Työn iloa kaikkiin ihaniin puutarhoihin ja varovaisuutta vihulaisten kanssa ;)