Meidän Viktorius on valmistumassa pala palalta. Vanha valkea maali on saanut uutta valkeutta pintaansa. Kattoon on ehditty laittaa vaakaruoteet, vaikkei niitä vielä kuvassa näykkään. Räystäs levennykset ovat viittä vaille valmiit.
Tiina kysyi tuossa taannoin, mistä Viktoriuksemme on saanut nimen? Kuten moni lukijoista muistaakin jo entuudestaan niin olemme melkoisen innostuneita puutarhojen historiasta. Viktorius juontaa siis nimensa Viktoriaanisesta aikakaudesta (1837-1901) Tuo aikakausi oli Englannissa kuningatar Victorian hallintokautta ja koko Eruroopassa teollistumisen kultakautta. Puutarhaintoilijat olivat 1700-luvun ja 1800-luvun taitteessa innostuneet eksoottisista kasveista ja vallalla oli botanistien aikakausi. Keräily vimma vaati uusia tiloja ja mahdollisuuksia kasvattaa ihmeellisyyksiä. Tällä armottomalla keräilyvimmalla oli myös vaikutuksensa puutarhojen arkkitehtuuriin ja kasvihuoneiden valtakausi sai alkunsa. Upeat kasvitieteelliset lasipalatsit saivat alkunsa ja alkujaan niitä rakennettiin metallirungolla. Viktoriaanisen aikakauden kasvihuoneista on saanut alkunsa englantilaiset kasvihuoneet, joissa on punatiitisokkeli ja kapeat ikkunat. Meidän Viktorius on siis syntynyt unelmista ja haaveista, jotka liittyvät juurikin viktoriaanisen ajan kasvihuoneisiin.
Viktoriuksen katolle pitäisi vielä rakentaa koristelista. Viktoriaanisen aikakauden kasvihuoneita koristivat usein ranskanliljat. Meillä tulee jotain yksinkertaisempaa, mutta jokin juju tuolla harjalla pitää olla.
Pihaa kunnostaessa saimme myös idean rakentaa pienen murskealueen tuohon Viktoriuksen edustalle. Murskealueelle tulee kenties muutama pieni istutuslaatikko, ehkäpä myös ruukkupuutarha.
Aamuisin on pitänyt melkoista kiirettä kun esikasvatuksessa olevat taimet on pitänyt kiikuttaa ulos. Taimien ulkokoulutus on siis alkanut. Tuo esikasvatus on sisätiloissa sietämättömän viheliäistä puuhaa. Meillä hyasinttipavut kukkivat jo täyttä hakää ja miinanköynnökset tarttuvat ties mihin kiinni. Mutta vielä ei uskalla taimipoloisia uloskaan jättää yöksi, sillä meillä on ollut lähes joka yö pakkasta.
Sama tuli minullekin mieleen, siellä todellakin tehdään unelmista totta kun me muut vain haaveillaan! Upea kasvari tulossa!
VastaaPoistaNiin kuin Intianmintullekin totesin niin pitkähän tämä projekti on ollut kuin nälkävuosi ;) Mutta josko nyt vihdoin haaveista tulisi totta =)
PoistaVoi jysäys tuosta tulee upea, se on sitä jo nyt keskeneräisenäkin! Tänään juurikin mietin, että omassa puutarhassa pitää päästää haaveet valloilleen, vaikka se vaatiikin ponnisteluja. Keltaiset narskut ovat ihania ja kyllä minusta keltainen väri on kevätkukkijoilla kaunis ja raikas.
VastaaPoistaToivotaan, että ilme säilyy vielä katon asentamisenkin jälkeen. Hitusen pelkään tuota meidän valokatetta, mutta kohta se nähdään =) Parasta on totisesti päästää haaveet valloilleen.
PoistaVautsi tuo Viktorius on niin minunkin makuun ! Minkälaisella maalilla olette sen maalanneet ? Olen miettinyt, pysyykö kasvareissa mikään maali tai millä ne yleensä pitäisi sisäpuolelta käsitellä. Seuraan suurella mielenkiinnolla projektianne. Jos joskus saisi itsellekin uuden huoneen. Kivat vaput !
VastaaPoistaIhan Tikkurilan Vinhalla ollaan vetäisty. Se kestää vesiliukoisista ilmeisesti parhaiten homehtumatta. Mutta ajateltiin maalata uudelleen valkoiseksi sitten kun homeet yms. ovat tummentaneet rungon. Mukavaa vappua Sinullekin =)
PoistaTodella kivannäköiseltä näyttää Viktoriuksen alkumetrit. Odotan jatkoa mielenkiinnolla.
VastaaPoistaToivotaan, että ilme pitää pintansa loppuun asti =)
PoistaSiitä tulee tosi upea! Te saatte kyllä kaiken näyttämään niin vaivattomalta, vaikka tietäähän sen että jokainen murskealue rakenteista puhumattakaan vaatii hirveästi työtä.
VastaaPoistaJoskus niin armoton vimma vaan iskee ja päätetään, että nyt kärrätään sorat paikoilleen, sitten maataan monta iltaa peräjälkeen kroppa jomottaen ;) Sellaista puutarhahulluus vain on ;)
PoistaHyvälle vaikuttaa!
VastaaPoistaMukava selailla blogisi kevättouhuja:)
Täällä kevät on vähän jähmettynyt paikoilleen. Yöpakkaset ovat olleet todella kovia ja hommat hieman uinuvat tuolla potagerissa
PoistaViktoriuksesta tulee tosi hieno! Ja näyttää ihan mukavan kokoiseltakin :)
VastaaPoistaViktorius on loppujen lopuksi melko pieni - vain 13neliötä.
PoistaUpea Viktorius. Se sopii erinomaisesti pihapiiriinne. Blogissani on sinulle haaste, vaikka taidatte kyllä olla muutenkin ihan täystyöllistettyjä.
VastaaPoistaVoi kiitos, pitääkin käydä kurkistamassa =)
PoistaNo herranen jestas, miten upea Viktoriuksesta tulee. TODELLA kaunis. Ja iso! Voin jo nyt sieluni silmin nähdä, miten siellä kasvaa sitä ja tätä, ja miten ohi ajavat autot hidastavat kohdallanne (mikäli V näkyy tielle...) ihailemaan näkemäänsä.
VastaaPoistaOnpa jännää nähdä, minkälaiseen koristelulopputulokseen päädytte. Hienoa siitä tulee joka tapauksessa, siitä voi olla tämän blogin perusteella varma.
Voi kiitos =) Tuo koristeluratkaisu on vielä hitusen auki. Erään irlantilaisen puutarhan puutarhurin asunnon ikkunoissa on aika kaunis koristelista, jota ollaan vähän tuumailtu. Viktorius on vain 13 neliötä, eli aika pieni. kuvissa se näyttää suuremmalta kuin todellisuudessa.
PoistaViktoriukseenne mahtuukin keräilemään monenlaista ihanuutta:)
VastaaPoistaVähän olenkin jo haaveillut viikunoista ja muista kutkuttavista jutuista
PoistaViktorius on vähän ikuisuusprojekti =) Sitä on rakenneltu jo vuodesta 2010 asti pikkuhiljaa aina silloin tällöin kun on tarmo iskenyt ;) Eli kauan on haaveen rakentelu kestänyt, mutta toivottavasti tänä keväänä projekti saadaan päätökseen. Vuokkosi oli todella ihmeellinen, kiitos vinkistä.
VastaaPoistaMielenkiintoinen tarina mielenkiintoisen nimen takana. Ihania kuvia narskuista, heti alkoi ajatukset harhailla kevääseen. Itselläkin on edessä kasvihuoneen remonttiprojekti, kennolevyt menee vaihtoon ja rakenteet saa uuden maalipinnan.
VastaaPoista