Artisokkaa

Aurinkoa ja lämmintä syystuulta on ilmassa. Artisokan nuput ovat vankistuneet vankistumistaan ja reilun nyrkinkokoisia pollukoita nousee esiin sieltä täältä. Meidän ensimmäinen artisokkakokeilu on siis onnistunut. Kumpa vain ehteisivät avata ihanaiset violetit kukkansa ennen kuin kulmyys pysäyttää kasvun.

Artisokat saattavat selvitä talven yli, jos ne oikein suojaa. The English Garden lehdessä näin kerran kun talvisuojaksi oli ladottu noin kolmen kerroksen minitiilimuuri ja sinne sisälle sujautettu lehtiä ja jotain kuiviketta. Tekisi mieli kokeilla sellaista suojaa näille ihanuuksille. Vaihteeksi vaan tarvittaisiis vettä, jotta kasvit saisivat hitusen juodakseen ennen kylmyyttä. Meillä ainakin on niin kovin kuivaa ollut jo pidemmän aikaa. No toisaaltaan pystyypähän nauttimaan kaikista potagerin ihanuuksista vielä täysin siemauksin. Onko Teistä kellää kokemuksia artisokan talvettamisesta?

Muuten jouduin hetkellisesti lisäämään blogin kommentointiin numerovahvistuksen. Viimepäivinä on tullut niin hurjasti roskapostia blogiin, että tilanne pitää saada hallintaan. Onkos muilla ollut vastaavia murheita?

Artisokkien vierellä kukkii uskollisena ihanainen nepalinhanhikki ja leppäkerttuset vaeltelevat pitkin artisokkien muhkeita lehtiä. 

Inspiraatiota ilmassa

Aamut ovat selvästikin viilenneet, elohopea on laskenut lähelle nollaa ja hengitys on höyrynnyt. Potagerissa ei ole kuitenkaan vielä tietoakaan kylmenevistä säistä. Kerrottu ritarinkannusihanuus on innostunut kukkimaan yhtäjaksoisesti jo reilun kuukauden. Suloisen violetin rinnalla lempeyttä luo jo kuihtumaan päässet kukkavanat ja takaa kajastava punahattujen vaaleanpunaiset pilkahdukset. Ahhh mitä syksynodotuksen sulokkuutta =)

Tänään on innostusta ollut ilmassa =) Nuoret ovat pitkin syksyä uurastaneet Visual Inspiration 2014 päivän kimpussa, miettineet houkuttelevaa ulkoasua tapahtumalle, hoitaneet markkinointia, saaneet ihastuttavia bloggareita ja vloggareita tapahtumaan ja meillä on töissä ollut vähintäänkin kiireistä. Tänään sitten odotettu päivä koitti ja voi mitä silmien kirkkautta ja säihkettä olikaan ilmassa =) Itsekin sain siinä tiimellyksen lomassa hetken jutustella Kettukarkki-blogin ihastuttavan Mairen kanssa ja ennen kaikkea kuulla hänen upeista kuvausprojekteistaan. Joskus on innostavaa päästä kuulemaan muiden tarinoita, kuulemaan siitä mistä muut innostuvat ja inspiroituvat ja mistä tulokulmasta kukin asioita tarkastelee. Vaikka jonkiasteinen flunssa painaa päälle, ääni on ollut jo toista päivää lähestulkoon kokonaan kadoksissa niin ilmassa on suurta levollisuuden ja samalla innostuneisuuden tunnetta =) ja nämä ihanaiset potagerin namupalat kruunaavat päivän =) Mistä Sinä innostut ja inspiroidut?

Kosmosten kuisketta ja kauniita kukkijoita

Syksyn ja töiden alku on näköjään sekoittanut koko pakan. Blogi on jäänyt untenmaille liian pitkäksi aikaa. Onneksi aamu valkeni tänään kauniina ja rauhaisana. Oli aivan pakko kaivaa kamera naftaliineista ja sukeltaa potagerin ihmeelliseen maailmaan. Syksyn tuoksut, toisenlainen äänimaailma, valon pehmeys ja ilman lempeä kosteus. Ahhh, voisiko parempaa ollakaan =) Melkein olin päässyt unohtamaan. 

Kosmoskukat ovat kasvaneet niin, että suorastaan pelästyin. Luulen, että ne ovat haudanneet alleen pienet perennantaimet, joiden pitäisi ensi kesänä valloittaa potegerin laitojen kukkamaat. Kosmoksia on kahta sorttimenttia. On vaaleanpunaisia yksenkertaisia ja kerrottuja. Molempien laatujen puskat nousevat reilusti metrin korkeuteen. Obeliskit ja maisema piirtyvät niin pehmeästi syksyn valossa. 

Syksyn merkit ovat jo ilmassa. Neljä kuihtunutta liljaa ovat kuin tanssijoita, jotka oikovat käsiään kohti korkeuksia. Lakastumisen estetiikassa on jotain kiehtovan kaunista ja runollista. 

Siellä täällä yksinäiset kehäkukat oikovat päitään ja kurottelevat auringonsäteitä.

Voi kumpa aikapankista voisi ottaa hitusen lisää aikaa ja vain sukeltaa päiväksi tai kahdeksi potagerin syvyyksiin, kitkeä, kontata, tuntea mullan tuoksu ja vain haltioitua. Mutta ainakin muutaman viikon työkiireet pitävät vielä tiukassa otteessaan ja moisista puuhista voi vain haaveilla =) Sillä välin voi sentään lohduttautua syömällä luumuja, joita tänä vuonna on tullut kiitettävästi. Tosin kyllä taitavat olla jo hituisen ylikypsymässä käsin. Antoisaa ja rauhaisaa syksyn alkua Teille kaikille =)