Ritarien aikaan!

Delphinium Blue Tit

Ritarien riemusoitto on alkanut! Toinen toistaan ihmeellisemmät ritarit aukovat kilvan kukkiaan potagerin käytäviä reunustavilla kukkapenkeillä. Larkspur Nurseryltä jokunen vuosi sitten tilaamani siemenet ovat tuottaneet melkoisen taimikavalkaadin meille. Ritarinkannuksia on super helppo kasvattaa itse siemenestä ja jo seuraavana kasvuvuonna kukkaloisto on taattu. 

Delphinium Blue Nile

Ritarien kaverina meillä kasvaa Tähtisilkkiyrtti, jonka siemenet on hankittu Ruissalon kasvitieteellisestä puutarhasta. tähtisilkkiyrtti on terhakka kasvutavaltaan ja antaa tukea näinollen ritareille, joilla on taipumus kasvaa niin pitkiksi, että kaatuilevat.  Tähtisilkkiyrttin ainoana huonona puolena tuntuu olevan sen vähän liiallinen innostus kasvaa ja levitä tuolla potagerissa. 

Koska ritareiden tunnistus on melkoisen mahdotonta ja onneksi meillä on jemmassa vanha kooste ritareista niin laitan sen jälleen tähän tunnistuksen avuksi. Luulen nimittäin, että kasvuolosuhteet, maan PH ja valon määrä muuttavat ritarien sävyjä jonkin verran. 

Näiden Larkspurin ritarien lisäksi meillä on muitakin ritareita. Pinkki Pacific Astolat kukkii villiintyneen kanitarhan kukkamaan reunalla.

Ja ruusukukkulalla kukkiva kiinanritarinkannus, jonka nimikyltin olen juurikin pahimmoilleen sattunut hukkaamaan. 

Inspiraatiota ilmassa

Aamut ovat selvästikin viilenneet, elohopea on laskenut lähelle nollaa ja hengitys on höyrynnyt. Potagerissa ei ole kuitenkaan vielä tietoakaan kylmenevistä säistä. Kerrottu ritarinkannusihanuus on innostunut kukkimaan yhtäjaksoisesti jo reilun kuukauden. Suloisen violetin rinnalla lempeyttä luo jo kuihtumaan päässet kukkavanat ja takaa kajastava punahattujen vaaleanpunaiset pilkahdukset. Ahhh mitä syksynodotuksen sulokkuutta =)

Tänään on innostusta ollut ilmassa =) Nuoret ovat pitkin syksyä uurastaneet Visual Inspiration 2014 päivän kimpussa, miettineet houkuttelevaa ulkoasua tapahtumalle, hoitaneet markkinointia, saaneet ihastuttavia bloggareita ja vloggareita tapahtumaan ja meillä on töissä ollut vähintäänkin kiireistä. Tänään sitten odotettu päivä koitti ja voi mitä silmien kirkkautta ja säihkettä olikaan ilmassa =) Itsekin sain siinä tiimellyksen lomassa hetken jutustella Kettukarkki-blogin ihastuttavan Mairen kanssa ja ennen kaikkea kuulla hänen upeista kuvausprojekteistaan. Joskus on innostavaa päästä kuulemaan muiden tarinoita, kuulemaan siitä mistä muut innostuvat ja inspiroituvat ja mistä tulokulmasta kukin asioita tarkastelee. Vaikka jonkiasteinen flunssa painaa päälle, ääni on ollut jo toista päivää lähestulkoon kokonaan kadoksissa niin ilmassa on suurta levollisuuden ja samalla innostuneisuuden tunnetta =) ja nämä ihanaiset potagerin namupalat kruunaavat päivän =) Mistä Sinä innostut ja inspiroidut?

Kukkarakkautta =)

Sateet ja lähes trooppinen ilma lisäävät kasvun ja vehreyden vauhtia. Kesäkuussa leikattu pensasaita on saanut uutta kasvua, istutukset ovat lähteneet hyvin alkuun ja 73 pikkuista ritarinkannusta on päässyt potagerin mehevään multaan vankistumaan. Potagerissa kaikki on odottavaa, ensi kesän uutta loistoa odottavaa. Sillä ensi kesänä siellä on sellaista ritareiden loistoa, että sitä ei voi kuin hengitystä pidätellen odottaa =)

Puutarhamme ainokaisia alkuperäiskasveja on tuo oranssinen päivänlilja. Vuosien saatossa sitä on jaettu talon seinustoja kiertämään ja sittemmin myös potagerin puolelle. Vanha päivänlilja on kiitollinen kesänkukkija ja sen lämmin ja syvä oranssin sävy toimii erityisen hyvin yhteen laventeliin vivahtavien ritarinkannusten kanssa.

Reippaat sateet ovat kaataneet ritareita pitkin pituuttaan ja osa lepuuttelee häikäisevän kauniita kukkavanojaan tyräkkien syleilyssä. Muutamat myöhässä kukkivat särkyneet sydämet ovat puolestaan kietoutuneet sateelta säästyneiden ritarien kaulalle tai vielä nuppujaan kasvattavien liljojen nupputerttuihin.

Tämän kesän uusin tuttavuus on ihanainen nepalin hankikki. Innostuin nepalinhanhikeista taannoin, jo vuosia sitten.  2011 ilmestyneessä Trädgårdsliv lehdessä olleessa artikkelissa oli esittelyssä nämä ihanuudet ja voi se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Vasta tänä keväänä löysin taimia lähitaimistolta ja nyt ensimmäiset kukat ovat avautuneet ja voi ihanuutta. Ensi talvena tilaan varmasti näiden siemeniä ja potagerin alalaitaan tulee oikein kokoelma erilaisia nepalin hanhikkeja =) Aurinkoista ja nautinnollista viikonvaihdetta Teille kaikille =)

Ritarinkannuksen taimia koulimassa

Kahden päivän koulintaoperaatio on vihdoin päätöksessään. Viktoriuksesta loppui jälleen kerran tila niin totaalisesti, että mokoma operaatio venyi kahdelle päivälle. Toukokuussa kylvetyt ritarinkannukset ovat varttuneet sille asteelle, että oli aika koulia taimet ja siirrellä suurempiin ruukkuihin varttumaan.

Itämisiä oli tapahtunut lisää ja nyt meille on tulossa peräti 239 ritarinkannuksen tainta - huh - vähän itseäkin jänskättää. Mihin näidenkin kaikkien kanssa joudumme. Tässähän pitää oitis ruveta perustamaan haaveissa ollutta muototarhaa =) Ei vaineskaan, aivan vielä aika ei liikene moiseen urakkaan.

Esikasvatin ritarinkannukset ensi kuuden kennon turveruukuissa. Jokaiseen kennoon olin kylvänyt useamman siemenen. Kun kasvit olivat tarpeeksi varttuneet piti kaivaa taas peruskoulintasetti esiin. Kunnon lyijytäytekynä, etikettilipukkeet, puhdistetut ruukut, tuoretta multaa ja koko homman kannalta oleellisin työkalu eli pikkulusikka.

Ensin kirjoitin etikettilippuseen koulittavan laadun tarkan tieteellisen nimen. Tämän jälkeen täytin hurjan läjän ruukkuja mullalla lähes piripintaan. Sitten oli vuorossa pikkulusikan varsipäällä pikkiriikkisten taimien kaivaminen ruukusta. Pikkulusikan varsipäällä teen myös ruukkussa olevaan multaan reilun reiän, johon sitten sujautan taimen. Lopuksi tiivistän sormilla mullan taimen juurelta ja tietysti kastelen.

Ruukkujen järjestyksessä pitäminen Viktoriuksessa on tällä hetkellä vähän tuskaisaa kun etikettimerkkejä ei riittänyt jokaiseen ruukuun vaan yhtä lajia kohden on aina kaksi etikettiä ja siinä välissä kymmenkunta tainta ilman merkintää. Tästä tulee vielä tähtitiedettä ennen kuin nämä taimet ovat maissa =)

Sillä välin toisaalla =) Puutarhakoiruus Armas oli päättänyt myös hieman puutarhuroida ja kaivaa kukille kuoppia. Unohti vain kysyä ensin mihin kuopat tulisi kaivaa ;) Ilmeisesti keväällä perustettu valkeiden kukkien ruusukukkula kaipaisi hänen mielestään ehostusta ja uusia taimia. Tällä kertaa vähän järeämpiäkin taimia. Sellaisia koloja oli näet ruusukukkulaan ilmestynyt. Parhaillaan yksi kuoppa on näköjään varattu ihan hänen koiruudelleen. Mihin näiden puutarhakaverien kanssa oikein vielä joutuukaan =) Onneksi tällä kertaa suuremmilta vahingoilta vältyttiin, vain maksaruoho oli kärsinyt tuossa tuoksinassa.

Liian aikaisin

Viime elokuussa hankimamme ritarinkannus kaunokainen Delphinium Highlander "Sweet Sensation" on nostattanut versonsa kohti taivaalta tirkistävää aurinkoa. Pitänee ehkäpä haalia jostakin lehtiä poloisen lämmikkeeksi, jos vielä pakkaset koittavat tänne etelään. Osa tulikukkien lehtiruusukkeista on selvinnyt köykäisestä talvesta vihreinä ja lisää vihreyttä pukkaa lehtiruusukkeiden keskeltä. Myös Saaripalstan Sailalta viime kesänä saamani metsätyräkki puskee pikkuista versoaan potagerin keskiympyrästä =) Huh kuinka täällä on kevät myllin mallin. Pelkään totisesti takatalvea ja heinäkuun hallaöitä. Muistelisin joskus kuulleeni, että vuoden keskilämpö on jokseenkin vakio ja nyt vedämme kyllä turhan lämpimän puolella. Ei auta kuin pitää varansa ja hakea tunkiosta lehtiä pienokaisten peitoksi ja toivoa parasta.