Itämisiä oli tapahtunut lisää ja nyt meille on tulossa peräti 239 ritarinkannuksen tainta - huh - vähän itseäkin jänskättää. Mihin näidenkin kaikkien kanssa joudumme. Tässähän pitää oitis ruveta perustamaan haaveissa ollutta muototarhaa =) Ei vaineskaan, aivan vielä aika ei liikene moiseen urakkaan.
Esikasvatin ritarinkannukset ensi kuuden kennon turveruukuissa. Jokaiseen kennoon olin kylvänyt useamman siemenen. Kun kasvit olivat tarpeeksi varttuneet piti kaivaa taas peruskoulintasetti esiin. Kunnon lyijytäytekynä, etikettilipukkeet, puhdistetut ruukut, tuoretta multaa ja koko homman kannalta oleellisin työkalu eli pikkulusikka.
Ensin kirjoitin etikettilippuseen koulittavan laadun tarkan tieteellisen nimen. Tämän jälkeen täytin hurjan läjän ruukkuja mullalla lähes piripintaan. Sitten oli vuorossa pikkulusikan varsipäällä pikkiriikkisten taimien kaivaminen ruukusta. Pikkulusikan varsipäällä teen myös ruukkussa olevaan multaan reilun reiän, johon sitten sujautan taimen. Lopuksi tiivistän sormilla mullan taimen juurelta ja tietysti kastelen.
Ruukkujen järjestyksessä pitäminen Viktoriuksessa on tällä hetkellä vähän tuskaisaa kun etikettimerkkejä ei riittänyt jokaiseen ruukuun vaan yhtä lajia kohden on aina kaksi etikettiä ja siinä välissä kymmenkunta tainta ilman merkintää. Tästä tulee vielä tähtitiedettä ennen kuin nämä taimet ovat maissa =)
Hih! Toi Armaksen ilme on sellanen, et No mitä? Älä siinä tuijota, mä oon tässä kaiveskelemassa!
VastaaPoistaHirmu määrä ritarien kannuksia! Wuhuu!!!
Armas on tommoinen vähän määrätietoinen kaveri - ei tartte tulla neuvoo tyyppinen ;) Juu meillä on ritareita ihan kauheesti =)
PoistaHienosti puutarhakoiruus demonstroi, minkä kokoinen kasvi olisi paras juuri tuohon kohtaan ;-)
VastaaPoistaAikamoinen ritarikasvattamo!
Arman on aika hyvän kokoinen. Juurikin pikkuisen korkeutta kaivattaisiin lisää tuonne ;) Ritarit on niin lemppareita =)
PoistaApulainen ei varmaan voi vastustaa tuollaista paikkaa. Paljon mahdollisia kuoppia. :) Tulee näyttämään mahtavalta teidän kaikki ritarinkannukset!
VastaaPoistaApulainen on niin innokas kaivaja ja tuolla mullanseassa on ihteään hepankakkia niin hajut ovat varmaan iiihanat =) Voi kumpa ne ritarit pian varttuisivat niin pääsisin istuttelemaan niitä ties mihin =)
PoistaHuh, aikamoinen koulimisurakka! Mutta mikäs se tämä Armas on, häntä en ole ennen nähnyt?
VastaaPoistaArmas on meidän puutarhakoiruus, hän vaan pääasiassa vetelee hirsiä niin on kuvissa aika harvoin =) Tykkään noista koulintahommista, niissä vähän niin kuin aika pysähtyy ja ne on niin pikkutarkkaa ja varovaista puuhaa, että pitää oikein kunnolla keskittyä =)
PoistaTodella hurja määrä delphiniumeja koulittavana. Minäkin kylvin viime syksynä lisää ritarinkannuksia (olemassaolevien lisäksi) suoraan penkkiin ja lajikkeet jotka vaativat kylmäkäsittelyn saivat sen näin luontaisesti. Nyt penkissä on jo hyvässä kasvussa olevia taimia. Pitäisi vain siirtää ne pian uudelle kasvupaikalle.
VastaaPoistaTuollaista suorakylvöä pitäisi joku vuosi yrittää. Olen aina tehnyt kylvökset kasvariin ja koulinut taimet ja niiden vasta vartuttua siirrellyt sijoilleen.
PoistaAikamoinen operaatio! Kylväminen on niin hauskaa puuhaa, ei ihme jos tulee laitettua "vähän ylimääräistä", mutta en epäile ettettekö löytäisi näille ihanuuksille paikkaa =) Puutarhakoiruus on kovin asiantuntevan näköinen, hih!
VastaaPoistaAsiantuntevan näköinen =) Hih oikein tuli hymy kun katsoin uudestaan =) Kylvöpuuhissa yleensä mopo keulii ja sitten taimia tuleekin hurjasti =) Onneksi on kukkapenkkejä vähän jokalähtöön =)
PoistaNostan hattua, aikamoinen koulimisurakka tuossa määrässä. Toivottavasti jäljelle jääneet kukkivat upeasti aikanaan ja korvaavat vaivannäön! Aurinkoista viikonloppua! :)
VastaaPoistaAurinkoista viikonloppua myös Sinulle =) Toivottavasti ritarien loisto on ensi kesänä komea =)
PoistaAi että on suloinen tämä teidän karvainen puutarha-apuri! "Minähän teen kuoppani minne haluan, ja tämän kuopan haluan just tähän!"
VastaaPoistaArmas on niin suloinen =) Ja kova kaivelemaan kuoppia, mutta tosiaan vähän minne sattuu =)
PoistaHUh! Onpas sinulla ollut urakkaa koulimisessa! Tuo merkkitikkuongelma seuraa minuakin, olisi hyvä jos kaikkiin ruukkuihin saisi jonkun merkin, että mitä niissä on, kun muistiin ei parane luottaa, eikä siihen etteikö joku menisi ja kompastuisi ruukkukokoelmaan ja kaikki menisi sekaisin... Tänä keväänä laitoin ruukkuihin koktailtikkuja, joihin olin teipannut maalarinteipin viiriksi. Ei niin kovin sievää, mutta aika edullista. Nyt näin jossain tiimarin tapaisesssa kaupassa puisia jätskitikkuja - jöötelötkin olisi kyllä kivoja, mutta minä mietin taimikasvatusta...;)
VastaaPoistaVoi Armasta, koiralle on vaikea olla vihainen, kun hän on niin tarmokas puuhissaan. Mikään ei taida olla autuaampi kaivuupaikka koirralle kuin paljas tuoksuva multa. Meidän Fiina oli ihan onnessaan viimekesänä, kun multakuorma saapui pihaan, sitä mullan tuoksua oli pakko hinkata kierimällä ihan jokapuolelle turkkia....
Tuo jätskitikkuidea ei olekkaan hullumpi. Meilläkin väliin joku kaataa taimet tai muuta vastaavaa. Riski on suuri, että taimissa tapahtuu sekaantumista ennen kun ne pääsevät maahan =) Armas tosiaan on niin tarmokas puuhissaan, että ehtii tapahtua jos jotakin ennen kuin ehtii hätiin =) Ja eihän sille vihainenkaan voi olla, kun on niin suloinen ja puuhakas =)
PoistaOn sulla runsas luonne, kun Viktoriukseen et saa mahtumaan noita purkkeja. Mutta kun on ihania siemeniä niin paljon, niin täytyyhän niitä jokaista vähän laittaa multaan. Varmasti niille kyllä löydät ulkoa sitten paikat.
VastaaPoistaMinulla loppuu aina myös nuo merkkitikut ja sitten yritän muistaa, mikä kenenkin vieressä on. Niitä ei sitten saa siirrellä, ettei menetä peliä heti alkumetreillä.