Kahden päivän koulintaoperaatio on vihdoin päätöksessään. Viktoriuksesta loppui jälleen kerran tila niin totaalisesti, että mokoma operaatio venyi kahdelle päivälle. Toukokuussa kylvetyt ritarinkannukset ovat varttuneet sille asteelle, että oli aika koulia taimet ja siirrellä suurempiin ruukkuihin varttumaan.
Itämisiä oli tapahtunut lisää ja nyt meille on tulossa peräti 239 ritarinkannuksen tainta - huh - vähän itseäkin jänskättää. Mihin näidenkin kaikkien kanssa joudumme. Tässähän pitää oitis ruveta perustamaan haaveissa ollutta muototarhaa =) Ei vaineskaan, aivan vielä aika ei liikene moiseen urakkaan.
Esikasvatin ritarinkannukset ensi kuuden kennon turveruukuissa. Jokaiseen kennoon olin kylvänyt useamman siemenen. Kun kasvit olivat tarpeeksi varttuneet piti kaivaa taas peruskoulintasetti esiin. Kunnon lyijytäytekynä, etikettilipukkeet, puhdistetut ruukut, tuoretta multaa ja koko homman kannalta oleellisin työkalu eli pikkulusikka.
Ensin kirjoitin etikettilippuseen koulittavan laadun tarkan tieteellisen nimen. Tämän jälkeen täytin hurjan läjän ruukkuja mullalla lähes piripintaan. Sitten oli vuorossa pikkulusikan varsipäällä pikkiriikkisten taimien kaivaminen ruukusta. Pikkulusikan varsipäällä teen myös ruukkussa olevaan multaan reilun reiän, johon sitten sujautan taimen. Lopuksi tiivistän sormilla mullan taimen juurelta ja tietysti kastelen.
Ruukkujen järjestyksessä pitäminen Viktoriuksessa on tällä hetkellä vähän tuskaisaa kun etikettimerkkejä ei riittänyt jokaiseen ruukuun vaan yhtä lajia kohden on aina kaksi etikettiä ja siinä välissä kymmenkunta tainta ilman merkintää. Tästä tulee vielä tähtitiedettä ennen kuin nämä taimet ovat maissa =)
Sillä välin toisaalla =) Puutarhakoiruus Armas oli päättänyt myös hieman puutarhuroida ja kaivaa kukille kuoppia. Unohti vain kysyä ensin mihin kuopat tulisi kaivaa ;) Ilmeisesti keväällä perustettu valkeiden kukkien ruusukukkula kaipaisi hänen mielestään ehostusta ja uusia taimia. Tällä kertaa vähän järeämpiäkin taimia. Sellaisia koloja oli näet ruusukukkulaan ilmestynyt. Parhaillaan yksi kuoppa on näköjään varattu ihan hänen koiruudelleen. Mihin näiden puutarhakaverien kanssa oikein vielä joutuukaan =) Onneksi tällä kertaa suuremmilta vahingoilta vältyttiin, vain maksaruoho oli kärsinyt tuossa tuoksinassa.