Latva-artisokkien pauloissa

Olen aina tuntenut jotain erityistä vetovoimaa latva-artisokkiin. Niiden olemus ja estetiikka ovat jotenkin omanlaisensa. Pikku taimien itsevarmuus ja rotevuus muuttuu pikkuhiljaa hennomman ilmavaksi taimivaiheeksi ja sitten kun juurtuminen on alkanut avomaalle alkaa uudelleen itsevarma, ryhdikäs ja ylväs vaihe, mikä huipentuu ällistyttävän kauniiseen kukkanuppuun ja lopulta upeaan kukintaan. Sydämessäni on selvästikin paikka latviksille. Vuosien varrella olen kasvattanut viittä eri lajiketta ja tänä vuonna kylvöksissä on kahta vihertävää muotoa. Joskin violetinpurppurat ovat ehdottomia suosikkejani.

Versoilevan uusimmassa artikkelissa on video sekä vinkkejä latvisten kasvattamiseen, käy siis kurkistamassa lisää aiheesta - Vertsoileva: Latva-artisokan kasvattaminen. 

Varhaiset esikasvatettavat | Podcast

Mitä enemmän aurinko päivisin näyttäytyy sen enemmän siemensormet syyhyävät. Nyt mullan suojiin on päässyt kaksi pussillista latva-artisokan siemeniä ja joka aamu on uutta odotettavaa. Kahvipöydässä kurkistan ensimmäisenä pakastepussin suojissa oleviin kylvöksiin ja tutkailen joko pieniä vihreitä näkyy. Tänään sorruin hankkimaan lisääkin siemeniä. Ajattelin testata erilaisia kesäköynnöksiä, aivan kuin Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan leikkopuutarhassa käyneet ovat nähneet. Mutta niistä lisää tuonnempana. 

Teimme Katin kanna uuden podcastin, jossa pureuduimme pintaa syvemmältä chilien ja latva-artisokkien kasvatukseen. Podcastin voit kuunnella alla olevalla soittimella ja Versoilevan sivuilta löytyvään artikkeliin pääset tästä linkistä. 

Käykö teille koskaan näin?

Täällä kone huutaa viimeisiään. Raskaiden kuvien tulva on määrätön ja tarvitsisi ehdottomasti hankkia lisää tilaa kuville, eikä asiaa yhtään helpota se, että kone pullottaa postaamattomia kuvia. Mulle käy nimittäin usein niin, että koneella on valmiiksi käsiteltynä ja valittuna kuvia postauksiin, jotka jostain syystä unohtuvat ja jäävät toisten postausten jalkoihin. Nytkin rivissä näyttäisi olevan wabi sabi juttuja, muutamia viherkasvijuttuja, syksyn viimeisiä kukkioita näin muutaman mainitakseni. Mutta uutta ideaa ja ajatusta pukkaa ja vanhat unohtuvat. Joten nyt otan härkää sarvista ja purkaan tuota listaa, muutoin kuvat ja ajatukset jäävät pölyttymään koneen uumeniin.

Latva-artisokat ovat olleet jotenkin aina tärkeitä, sellaisia sydämen kasveja mulle. Ne ovat kuin kello ja näyttävät puutarha-aikaa. Niillä aloitan kasvukauden tammikuussa ja niihin päättyy kasvukausi loka-marraskuussa. Vuosien varrella olen kokeillut lukuisia lajikkeita ja kasvupaikkoja. Tänä vuonna löysin vihdoin oikeat kasvuolosuhteet tekemällä uusia järjestelyjä puutarhassa.

Tänä vuonna tyydyin ihan tuiki tavalliseen Green Globe lajikkeeseen. Aloitin tuttuun tapaan esikasvatuksen tammikuussa ja jatkoin kevään kasvihuoneen suojissa. Kesäkuussa siirsin ihanuuteni potagerissa oleviin puulaatikoihin, jonka maan kunnostin perusteellisesti. Laatikoiden kunnostuksestakin muitelisin ottaneeni yhden postauksen verran kuvia, mutta tähän hätään en niitä löytänyt enää mistään. Argh miten epäjärjestelmällinen olenkaan!

No puulaatikoiden maa on nyt tuoretta, kuohkeaa ja ravinteikasta, sillä tyhjensin puulaatikoihin muutaman vuoden vanhaa kompostiakin kottikärryn jos toisenkin. Mutta mikä teki kasvuolosuhteista sitten niin suotuisat oli ehdottomasti helppo kasteltavuus. Artisokat ovat nimittäin kohtalaisen juopeloita ja rakastavat kosteaa ja ravinteikasta maata. Nämä Green Globen kuvat on napattu syyskuun puolella.

Kävin ihastelemassa myös elokuussa Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa latva-artisokkia ja erityisesti Violet de Province lajiketta, jota olen muutaman kerran itsekin kasvattanut. Latva-artisokat olivat pitkällä elokuun puolivälissä ja tuntuivat tuottavan kivasti satoa.

Provence lajikkeen latva on ihanan täyteläisen violetti. Tänään on 54 päivää jäljellä tätä vuotta ja sitten koittaa jo tammikuun ensimmäinen ja ympyrä alkaa taas alusta. Kaivan esiin uudet artisokan siemenet, ehkä uudet lajikkeet ja alkaa jälleen uusi puutarhakausi häämöttämään =)

Latva-artisokat ovat itäneet!

Meillä on ensimmäiset pienet taimet putkahtaneet näkyviin. Tilasin jokunen viikko sitten latva-artisokan siemeniä Seedaholicista ja viime viikon torstaina aloitin kylvöprosessin. Ja tässä sitä ollaan. Hyvät niksit olivat tälläkin kertaa vertaansa vailla. Lisää latva-artisokan kasvattamisesta pääset lukemaan Hernepensaselämää- blogin puolelta. Sinne olen koonnut parhaat idätysvinkkini.

Tilasin kolmea eri lajiketta. Niistä nopein oli komeakasvuinen, perinteinen 1600-luvulta lähtöisin oleva Artichoke `GreenGlobe`lajike. Tämä monivuotinen artisokka tekee useita kukkaterttuja ja maistuu vähintäänkin herkulliselta.

päätin myös testata kahta vähän vieraampaa lajiketta. Nämä ovat enemmänkin etelän lämpöön tarkoitettuja lajikkeita, mutta mikäpä sitä kokeilemasta estäisi. Jos vaikka saisi tänä kesänä pienen tuulahduksen Provencen kesätuulta meillekin päin. Toisena lajikkeena oli Green Globea muistuttava lajike, mutta maultaan hienostuneempi Artichoke `Violet Globe`ja kolmantena Atrtichoke ´Violet de Provence`. Nämä jälkimmäiset artisokat kasvattavat nimensäkin mukaan violetinpurppuran kukka-aihion. Huh jospa nämä onnistuvat ehtimään täällä meidän kasvuvyöhykkeellä niin taidan pakahtua onnesta. Ovat ne niin ihania =) Kylvin siis reilut 70 artisokan siementä, joten nähtäväksi jää miten ihana viljelmä niistä tuleekaan =)

Täältä löydät siis lisää juttua artisokista ja niiden kasvattamisesta =)

Kunnostustöitä pienilmastossa

Potagerissa on käynnissä perusparannustyöt kuten tuossa jo aiemminkin olen puhellut. Ilma on suloisen trooppinen. Vuosien varrella potagerin kasvillisuus on runsastunut niin, että selvästikin alueelle on muodostunut pienoisilmasto. Lämmintä, kosteaa ja kasvunhuminaa korvissa.

Viime päivät olen ahertanut aamusta iltaan väliin käytävien puhdistamisen parissa, väliin kunnostaen istutusalueita. Eilisiltana puoli yhdentoista aikoihin vielä käännettiin peruna-auralla muutama ruutu. Aamu varhain kärräsin alueelle muutaman kottikärryllisen hevonkakkia ja yhden kärryllisen hiekkakakkusantaa. Mylläsin maa-ainekset sekaisin kolmipiikkisellä haralla ja istutin Viktoriuksesta artisokkia, kesäkurpitsoja, maisseja ja lehtiserreleitä lämpöiseen multaan.

Potagerin ylimmässä ruudussa uudelleen istutetut viiniruudat ovat vankistuneet ihan hetkessä.

Tuntuu kuin joka vuosi potagerin värimaailma muuttuisi. Tänä vuonna punainen on ottanut vallan ja neilikat ovat levittäytyneet suoranaisena mattona potagerin yläosaan.

Huomenna kunnostustyöt jatkuvat, sillä juhannukseksi on ajatuksena saada potager kunnostettua, jotta pääsisi vaihteeksi muiden puuhien pariin. Sillä takataskussa on muutama uusi suunnitelma =) Niistä lisää kunhan saadaan nämä potagerjutut pois alta

Latva-arisokkia koulimassa =)

Taustalla soi ihmeen ihanainen Iggy Popin Apres levy ja ilmassa on päivä päivältä yhä enemmän kevään odotusta. Kulunut viikko on ollut jännitystä pullollaan, sillä nuorimmainen vietti perjantain prinsessana monen muun vanhan tavoin. Pelkkää pukuloistoa ja ihanuutta oli eilinen. Ja tänään ihanasti, hiljaa lipuva lauantai artisokkien ja Iggy Popin tahdissa =) Voi miten suloista tämä kaikki onkaan =)

36 latva-artisokkaa on taimettunut ja nyt oli luvassa pienokaisten koulinta. Tähän puuhaan parasta on pikkulusikka, lämmin multa ja puuhellan päälle levitetyt suojapaperit, sillä puuhellan korkeus on juurikin passeli tällaiselle puuhastelulle.

Pikkulusikalla saa helposti kaivettua pikku taimet ylös, ilman että vioittaisi herkkiä juuria.

Istutin pikku taimet jälleen turveruukkuihin ja sijoitin aina yhden turvekennon vanhaan dynoon. Näin pikkuisia on helppo kastella, hoitaa ja siirtää tarvittaessa. Nyt vaan pitää huolehtia riittävästä kastelusta, jotta taimet vankistuvat =) Ihanaa lauantaita Teille kaikille =)

Latva-artisokkaa kasvattamassa =)

Viime sunnuntaina kylvin latva-artisokan siemeniä kaksi pussillista. Latva-artisokat ovat vanha tuttavuus, sillä olen niitä aiemminkin kasvattanut tuonne potageriimme. Tällä kertaa tosin olen melkein kuukauden jäljessä viimekertaisista kylvöistä. Latva-artisokat ovat superhitaita kasvamaan ja siten niiden esikasvatus on syytä aloittaa jo mieluummin tammikuun puolella.

Useat lähteet väittävät, että latva-artisokan siemenet ovat huonoja itämään ja ylipäänsä niiden kasvatus on vaativaa. Itse olen hitusen toista mieltä. Vuosittain kun noita kylvöksiä on tullut tehtyä melkoisesti niin touhu on tuonut vuosien varrella myös kokemusta. Olen todennut kolme erityistä asiaa, jotka on syytä huomioida kylvöksissä ja näistä yksi tehoaa erityisesti latva-artisokkiin. Mitä suurempia siemenet ovat niin niiden itävyyteen tehoaa yleensä kaksi asiaa. Kovakuorisiin siemeniin tehoaa kynsifiilalla pinnan hienoinen rikkominen ja pehmytkuorisempiin, joihin nuo latva-artisokat kuuluvat niin kädenlämpöisessä vedessä liottaminen. Tälläkin kertaa turvauduin tuohon liottamiseen. Annan siementen rauhassa pullistua vedessä. Joskus riittää muutama tunti ja toisinaan taas anna niiden turvota yön yli. Siemenet imevät itseensä vettä ja aktivoituvat tulevaan kasvukauteen jo ennen mullan uumeniin pääsyä. Ja tälläkin kertaa tämä tuntui tepsivän, sillä tänään raotin muovipussia turveruukkujen päältä ja kas - sieltähän pilkotti jo nyt viiden päivän jälkeen pikkiriikkisiä latva-artisokan alkuja =)

Kohta siis alkaa pikkutaimien kasvatus. Latva-artisokat talvehtivat kohtalaisen huonosti näillä leveyksillä. Varmin tapa saada kunnon artisokkasato on siirtää juurakot talveksi kellarin uumeniin ja ottaa ne taas kevään tullen sieltä kasvuun. Vanhaan talvetettuun juurakkoon voi kasvaa herkullisia nuppuja 6-8 kpl kun vuorostaan siemenestä kylvettyihin ehtii tulla vain 1-3 nuppua. Ehkäpä testaan tänä syksynä talvettamista.

Latva-artisokkien kasvatuksessa on myös muutama niksi, millä ne saa menestymään. Ensinnäkin ne rakastavat runsasravinteista, vettäläpäisevää ja muohkeaa maata. Toisekseen ne rakastavat ravittua vettä, vettä ja vettä, siinä määrin, että kosteuttapidättävä ruohokate on oiva apuri niiden kasvatuksessa.

Kohta pääsemme siis seuraamaan latva-artisokkavauvojen matkaa kohti potageria =) Niin ja kolmas niksi noissa kylvöksissä koskee pikkiriikkisiä siemeniä, joista monet vaativat valoa itääkseen ja niiden kylvöksissä aiemmin käyttämäni vermikulaatti on oiva apu =) Mukavia kylvöhetkiä Teille muillekin =)

Joulun taikaa ja hitusen haravointia =)

Joulunpyhät ovat vierähtäneet taas omalla levollisella tavallaan. Meillä kun vietetään oman porukan kanssa joulua jo 23.12 niin herkuttelua ja levollista yhdessäoloa on jo kertynyt muutamia päiviä. Tuvan lämmössä villieläimet ovat lasikupujen suojissa, mutta potagerissa on jo ehditty syödä yhtä jos toistakin. Pari vuotta sitten istutetut Siivosen lehmukset ovat tähän asti saaneet olla kovasti rauhassa, mutta nytpä peura tai hirvi on ottanut ne silmätikukseen. Runkoja vasten on hangattu itseään niin, että oksia on taittunut ja kuorta on riivitty suurina siivuina irti. Potager tarvitysisi ehdottomasti verkkoaidan ympärilleen, mutta se on niin hirvittävän näköinen. 

Joulua ennen kelit olivat kovasti lämpimät ja ehdimme haravoimaan lähes koko alapihan. Tänään rohkenin jatkaa puuhastelua tuolla potagerin puolella ja siistin keskiakselia. Nyhdin talventörröttäjiä surutta tunkioon ja haravoin käytäviä. Huh miten ihanaa puuhastella jälleen puutarhassa. Vaikkakin säät ovat perin kummallisia ja lämpimiä. 

Joulunpyhinä on toki jälleen ollut aikaa haaveilla niin lumisesta maisemasta kuin kasvavasta orapihlaja-aidasta, uusista perennoista ja puutarhan uusista sopukoista. Tänään jopa ajattelin linnoittautua Thompson & Morganin siemenvalikoiman ääreen ja tilata latva-artisokkien siemenet ja muut ihanuudet.

Syksyn valon ja artisokkien lumoissa

Syksyn valo on niin kaunista ja saa kaiken värjääntymään aavistuksen kellertäväksi. Viimeaikoina olen hitusen yrittänyt kitkeä potagerin viimeisiä rikkaruohoja ja samalla istutellut vielä Viktoriuksessa majailevia siementaimia uusille sijoilleen. Toivoa sopii, että ehteisivät vielä edes hitusen juurtua kun homma on jotenkin venähtänyt viimetinkaan.

Muutamia ihania unikoita on päässyt potagerin uumeniin sekä ritarinkannuksia. Muutama tänä keväänä kylvetyistä ritareista kukkiikin jo. Taas aivan uusia sinertävän ja violetin sävyjä ja muutama valkoinenkin sulokkuus on jo kukassa. Huh kuinka odotankaan jälleen kevättä ja uutta kasvukautta. Kevääksi on ties millaisia haaveita jälleen tuonne taimipuolellekin =)

Artisokkia olen käynyt ihastelemassa lähes päivittäin. Nyt ensimmäinen kukka on pikkuhiljaa avautumassa ja violetit tupsut näkyvät jo selvästi. ehkä viikonvaihteessa saadaan jo nauttia avonaisesta kukkasesta. Oi tämä on sitä puutarhuroinnin ihanuutta. Kymmenen kuukautta on kulunut siitä kun kylvin nämä artisokat ja piiiitkän odottelun tuloksena muutama ehtii kukkia - vauh

Artisokkaa

Aurinkoa ja lämmintä syystuulta on ilmassa. Artisokan nuput ovat vankistuneet vankistumistaan ja reilun nyrkinkokoisia pollukoita nousee esiin sieltä täältä. Meidän ensimmäinen artisokkakokeilu on siis onnistunut. Kumpa vain ehteisivät avata ihanaiset violetit kukkansa ennen kuin kulmyys pysäyttää kasvun.

Artisokat saattavat selvitä talven yli, jos ne oikein suojaa. The English Garden lehdessä näin kerran kun talvisuojaksi oli ladottu noin kolmen kerroksen minitiilimuuri ja sinne sisälle sujautettu lehtiä ja jotain kuiviketta. Tekisi mieli kokeilla sellaista suojaa näille ihanuuksille. Vaihteeksi vaan tarvittaisiis vettä, jotta kasvit saisivat hitusen juodakseen ennen kylmyyttä. Meillä ainakin on niin kovin kuivaa ollut jo pidemmän aikaa. No toisaaltaan pystyypähän nauttimaan kaikista potagerin ihanuuksista vielä täysin siemauksin. Onko Teistä kellää kokemuksia artisokan talvettamisesta?

Muuten jouduin hetkellisesti lisäämään blogin kommentointiin numerovahvistuksen. Viimepäivinä on tullut niin hurjasti roskapostia blogiin, että tilanne pitää saada hallintaan. Onkos muilla ollut vastaavia murheita?

Artisokkien vierellä kukkii uskollisena ihanainen nepalinhanhikki ja leppäkerttuset vaeltelevat pitkin artisokkien muhkeita lehtiä. 

Potagerin kiviaita on vihdoin kunnossa

Latva-artisokat ovat jämäköityneet ja vankistuneet. Ne kasvavat ihastuttavan hitaasti verrattuna esimerkiksi miinanköynnöksiin, jotka jo hontelona huojuvat. Turveruukut ovat oiva kosteusindikaattori. Annan latva-artisokkien kuivahtaa, aina ennen uutta kastelua, jotta juurista kehittyisi vankat. Meillä ei nimittäin kesäisin laisinkaan kastella tuolla potagerin puolella. Kasvit saavat vain istutuksen yhteydessä oikein reilun kastelun ja sitten ne saavatkin selvitä ominneuvoin loppukesän. Tämä edellyttää, että taimilla on kunnon juuret päätyessään potagerin puolelle. Muuten papukasvattamolla näyttää nyt jo hurjalta. Lähes kaikki pavut ovat itäneet ja nyt hitusen jännittää kuinka noiden ruusupapujen käy. 

Kivijumppa on tullut hetkellisesti päätökseen tuolla potagerin puolella. Pahin rortuma saatiin paikattua ja jäljestä tuli oikein kelvon näköistä. Olemme siis vihdoinkin tainneet oppia kiviaidan tekoa. Nyt kyllä nuo aiemmin kohotetyt kohdat näyttävät heppoisilta tähän verrattuna. Ehkäpä joudumme ihan aavistuksen purkamaan tuota aiemmin paikattua osiota ja hakemaan muurin reunoille tuollaisia pyöreämpiä ja isompia kiviä. Pikkuhiljaa tuota kiviaitaa pitäisi nyt vielä nostaa nimittäin semmoiset 30 - 40 cm. Mutta tämä on jo puolivoittoa, että nyt kiviaita on sentään ehjä kauttaaltaan. Kun roudat sulaa niin edessä on vielä kiviaidan reunuksen siistiminen ja monttukohtien täyttäminen. Sitten saisikin jo seuraavaksi sulaa maa vähän rankemmin niin pääsisi käsiksi muihin hommiin. 

Kylvöksiä

Mikään ei voisikaan olla suloisempaa kuin upottaa sormet multapussin syvyyksiin. Eilen ostin kevääntulon ensimmäisen kylvömultasäkin ja toin sen tuvan lämpöön. Pistin yötä vasten suuret latva-artisokan siemenet likoamaan haaleaan veteen ja kaivoin esiin pienet turveruukut. Meillä on nimittäin kasvanut muutama kesä sitten latva-artisokka ja sen kasvutavan vantteruus, kukkien lumo ja aistikkuus tekivät ikuiset muistijäljet sieluni sopukoihin. Tänä vuonna olen päättänyt kasvattaa monta monituista artisokkaa. Edellisten artisokkien annettiin rauhassa kukkia ja kukkien kuihtua. Artisokat olivat puutarhamme esteettistä herkuttelua ja silmäruokaa. Tälläkään kertaa en niinkään himoitse tuota herkkua niinkään ruokapöytään vaan pikemminkin potagerin koristukseksi.

Mitä suurempia siemenet ovat niin ne hyötyvät liottamisesta ennen kylvöä. Toinen mahdollisuus nopeuttaa itämistä on siementen kevyt fiilaaminen esim kynsifiilalla. Tällä kertaa tyydyin vain liottamiseen. Kohta meillä on siis pienen pieniä artisokan taimia =) Näiden itämisprosentti on kehnohkon lainen, joten kylvöjä on syytä tehdä parin pussukan verran.

Latva-artisokan makuisia haaveita

Auringonvalo, sädehtivä valkeus antaa lupauksensa siitä, että kevääseen ei ole enää pitkä matka. Haaveilen latva-artisokan siementen kylvämisestä, iiristen juurakoiden tilaamisesta ja käsien upottamisesta lämpöiseen multaan. Haaveilen potagerin ja uuden muotopuutarhan välitilan muotoutumisesta, uusista kylvöksistä ja kevään huumasta. Odotan niin, että sinikatanat ovat villisti kylväytyneet ja vallanneet tilaa itselleen. Odotan punahattuarmeijan ilmestymistä potagerin keskikäytävälle. Tulethan kevät pian - meillä on sinua jo niin ikävä =)

Yksinäinen mansikantaimi pilkisti tänään potagerin mansikkaruudusta, hentoisen lumiharson alta. Meillä on keväällä luvassa mansikan rönsyjen levittämistä. Iisoppi aidanteen rakentamista välitilan ja pellon väliin. Luin tänään vanhoja Viherpiha lehtiä ja haaveilin salaa siitä miltä meidän puutarha näyttääkään 30 vuoden päästä =) Lehdessä oli nimittäin ihanan runsaita vanhoja puutarhoja, suuria reheviä kasvustoja, salaisia polkuja ja kaikkea ihanaa.