torstai 18. lokakuuta 2018
Käykö teille koskaan näin?
Täällä kone huutaa viimeisiään. Raskaiden kuvien tulva on määrätön ja tarvitsisi ehdottomasti hankkia lisää tilaa kuville, eikä asiaa yhtään helpota se, että kone pullottaa postaamattomia kuvia. Mulle käy nimittäin usein niin, että koneella on valmiiksi käsiteltynä ja valittuna kuvia postauksiin, jotka jostain syystä unohtuvat ja jäävät toisten postausten jalkoihin. Nytkin rivissä näyttäisi olevan wabi sabi juttuja, muutamia viherkasvijuttuja, syksyn viimeisiä kukkioita näin muutaman mainitakseni. Mutta uutta ideaa ja ajatusta pukkaa ja vanhat unohtuvat. Joten nyt otan härkää sarvista ja purkaan tuota listaa, muutoin kuvat ja ajatukset jäävät pölyttymään koneen uumeniin.
Latva-artisokat ovat olleet jotenkin aina tärkeitä, sellaisia sydämen kasveja mulle. Ne ovat kuin kello ja näyttävät puutarha-aikaa. Niillä aloitan kasvukauden tammikuussa ja niihin päättyy kasvukausi loka-marraskuussa. Vuosien varrella olen kokeillut lukuisia lajikkeita ja kasvupaikkoja. Tänä vuonna löysin vihdoin oikeat kasvuolosuhteet tekemällä uusia järjestelyjä puutarhassa.
Tänä vuonna tyydyin ihan tuiki tavalliseen Green Globe lajikkeeseen. Aloitin tuttuun tapaan esikasvatuksen tammikuussa ja jatkoin kevään kasvihuoneen suojissa. Kesäkuussa siirsin ihanuuteni potagerissa oleviin puulaatikoihin, jonka maan kunnostin perusteellisesti. Laatikoiden kunnostuksestakin muitelisin ottaneeni yhden postauksen verran kuvia, mutta tähän hätään en niitä löytänyt enää mistään. Argh miten epäjärjestelmällinen olenkaan!
No puulaatikoiden maa on nyt tuoretta, kuohkeaa ja ravinteikasta, sillä tyhjensin puulaatikoihin muutaman vuoden vanhaa kompostiakin kottikärryn jos toisenkin. Mutta mikä teki kasvuolosuhteista sitten niin suotuisat oli ehdottomasti helppo kasteltavuus. Artisokat ovat nimittäin kohtalaisen juopeloita ja rakastavat kosteaa ja ravinteikasta maata. Nämä Green Globen kuvat on napattu syyskuun puolella.
Kävin ihastelemassa myös elokuussa Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa latva-artisokkia ja erityisesti Violet de Province lajiketta, jota olen muutaman kerran itsekin kasvattanut. Latva-artisokat olivat pitkällä elokuun puolivälissä ja tuntuivat tuottavan kivasti satoa.
Provence lajikkeen latva on ihanan täyteläisen violetti. Tänään on 54 päivää jäljellä tätä vuotta ja sitten koittaa jo tammikuun ensimmäinen ja ympyrä alkaa taas alusta. Kaivan esiin uudet artisokan siemenet, ehkä uudet lajikkeet ja alkaa jälleen uusi puutarhakausi häämöttämään =)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
ihania! :)
VastaaPoistaKiitos =)
PoistaPilvipalvelut aika hyviä kuvien talleamiseen.
VastaaPoistaTarvitsisi vain hankkia lisää tilaa =)
PoistaOletko ajatellut hankkia juuri näille ns ”käyttämättömille kuville ja ehkä teksteille” ulkoisen kiintolevyn/kovalevyn. Tänne tallennuspaikkaan ryhmittelet kuvat ja teksti omille paikoilleen ja sitten tarpeen tullen ne sieltä noudat taas omalle koneelle ja teet postauksen.
VastaaPoistaTämä on yksi tapa säästää tietokoneen levytilaa ja silti kaikki aineisto on tallessa. Pilvipalvelut ovat tietysti hyvä tapa siirtää toisaalle koneen kuormitusta.
Minä olen karsinut kuvia hyvinkin kovalla kädellä ja toisaaltaan riittävän suuri ulkoinen kiintolevy kyllä nielee suuria kuvamääriä ja karsintaa ei tarvitse.
Tehopakkaus kuten sinä, niin materiaalia tullee liiankin kanssa.😊
Kiitos ihana Molley =) Näitä kuvia kun tulee kiihtyvää tahtia =)
PoistaMaltatko olla maistamatta? :D Keitetyt artisokat voisulan kera ovat ihania :) Vaikka tokihan ne ovat kauniitahan katsellakin.
VastaaPoista