Onnelliset päivät =)

Kevät se kurkkii jo kulman takana. Ulkona on ollut ihanan pehmeä ilma ja metsäpuutarha on edistynyt askele askeleelta. Lauantai hyväili auringonpaistellaan ja lämmöllään ja käänsi mielen lopullisesti kohti kevään vihreyttä. Tuvan lämmössä hyasinttien kukinta on päättynyt ja tilalle ovat astuneet ihanan valkeat pallurat, perunanarskut =)

Tänään on touhuttu niin metsässä kuin sisälläkin. Palkintolautaset ja lasikupukat kiillotettiin ja selvästi elukatkin odottaa jo kevättä =)

#tulppaanitorstai

Se on täällä taas - pelkkää tulppaanirakkautta jälleen ilmassa. Töissä myllertää, joten oli ihanan vapauttavaa mennä suoraan töistä katsahtamaan tulppaani valikoimaa luotto kukkakauppaan. Ajatuksena oli valkovihertävät papukaijatulppaanit ja valkoinen torstai, mutta sattuma puuttui peliin ja ranskatar hurmasi jälleen. Tämän kertainen tulppaanitorstai siis noudattaa viimeviikon perinteitä ja luvassa on jälleen ihana yhdistelmä. Kellertävä ranskatar, kirjopikarililjat ja kummallinen vihreä jaloleinikki =) Pikarililjojen kiehkurat lehdet luovat jännittävyyttä muutoin niukkaan kimppuun. Ihanaa =)

Sinivuokko kukassa =)

Kuten arvata saattaa - olen jälleen puuhannut metsikön parissa. Aamusta raivasin jälleen rinnettä ja kävin nappaamassa kokonaiskuvan, josta vähän paremmin hahmottaa niin metsikön luonnetta kuin sijaintiakin. Kuvan aivan vasemmassa laidassa voi metsikön takaa nähdä meidän puuvajan ja sen päädyssä valkoisena palkkina hahmottuvan Viktoriuksen. Puuvajan ja keltaisen talon välissä häämöttää talomme katto punaisena, sitten näkyy meidän ylätalo, mikä on tyhjillään. Ylätalon alimmassa (harmaassa) kerroksessa on vanha kansakoulun keittiö, seuraavassa kerroksessa on opettajan huoneisto ja yläkerrassa keittäjän huoneisto ja pyykinkuivatustupa. Sitten kuvan aivan oikeassa laidassa näkyy hitusen meidän saunaa. Metsikkö siis rajautuu peltoon täältä kuvan alalaidasta ja rinteen korkeuseroa voi hahmotella tuohon keltaisen talon korkeuteen. 

Tänä aamuna raivasin aivan keltaisen talon alla olevaa rinnettä, mikä onkin metsikön jyrkin kohta. Raivasin kaikki vitikon pois alueelta ja haravoin alueen, sekä siistin kallion sammaleet.

Haravointijätteen meinasin koota penkereeksi kallion alle. Penger tuetaan noilla alakuvassa näkyvillä sammaloituneilla puunrungoilla. Lehdet ja haravointijäte saa maatua ajanoloon penkereeseen. Maatuneesta jätteestä sekä siihen lisätystä mullasta saa oivan istutusalueen kalliojyrkänteen alle. Kallion reunaa pitkin tihkuva vesi pitää alueen koko kesän kosteahkona, joten pitänee perehtyä kasveihin, jotka viihtyisivät ravinteikkaassa, lämpimässä ja kosteahkossa maassa ja samalla sopisivat metsikköön. Kallio tekee vaihteeksi istutusalueelle kauniin taustan ja jatkossa saakin sitten aivan toisenlaisia valokuvia kuin esim. tuolta potagerista.

Kallion sammaleiden seassa kasvaa mättäinä sinivuokkoja ja keväällä alue on jo luonnostaan sininen. Kallion alapuolella on tasainen alue, jossa on vanha kaivo.

Ja uskokaa tai älkää niin löysin tämän kevään ihka ensimmäisen sinivuokon, joka oli nupuillaan =)