Toinen ihanuus vuorostaan on tehnyt poikasia. Opuntian juurella on neljä viisi pikkuista poikasta, jotka haluaisin ottaa pois ja kasvattaa niistä uusia opuntioita. Mikä olisikaan sen ihanampaa kuin oma opuntia viljelmä =) Mutta miten ne irroitetaan emokasvista? Siinäpä toinen pulma.
Voi että miten ihanat tunnelmakuvat. Olen joskus irrottanut osan kaktuksesta ihan terävällä veitsellä leikkaamalla, sillä kaktukset kasvattavat helposti juuret leikkauspintaan. Olen myös irrottanut taittamalla, sekin on onnistunut. Tökkää vain pistokkaan kaktusmultaan. Kandee ehkä kokeilla vain yhden kanssa ja muistaa, että kaktukset ovat aika hitaita liikkeissään. Nuo pikku-opuntiat ovat aivan ylisöpöjä!
VastaaPoistaVerililja, ja liljapuut yleensäkin, näyttävät viihtyvän jopa Skotlannin länsiosissa, joten ne sietävät pakkastakin ja lauhkeankosteaa ilmastoa. Huoneilma on ehkä liian kuuma ja kuiva? Jos olisi joku tosi viileä paikka, se voisi auttaa. Samaa mäkin yritän tässä parin hankalamman kasvin kanssa, jotka oikeastaan sietäisivät pientä pakkastakin. Toistaiseksi pidän niitä lämmittämättömässä eteisessä ja toivon, ettei paukkupakkasia tule.
Hei kiitos jälleen kerran ihanasta infopläjäyksestä =) Kaktusjutut lähtevät ensitilassa kokeiluun =) Nuo viileät huoneet on meidän ongelma, vaikka luulisi toisin. Meillä osa talosta menee talvisin pakkasen puolelle ja taas toinen osa on kuiva ja lämmin. Pitääpä miettiä =)
PoistaTosiaan aivan mahtavat kuvat ja kasvit niissä. Tuon verililjapuun kasvutapaan saattaa kuuluakin alimpien lehtien poistuminen, luin jostain kun valitteli omien, vuosia vanhojen kasvien, olevan melkoisia hujoppeja. Pitkän varren päässä tupsut😊
VastaaPoistaMeillä on niin komeat nuo verililjapuut, ettei millään hentoisi luopua niistä ==(
PoistaSama propleema mullaki. Viimme talavine yritys epäonnistuu.....tavallaan. Verililijapuu oli vintis normaalia vilipoosemmas huanehes. Kuivi ja kualeentuu, tottakai, mutta se kasvatti vanahan rungon viärestä uuren aluun. Joskus oon onnistunu pitämähän sen hengis olohuanehes. Luulen kans, että alimpien lehtien ruskuamine on iha normi juttu.
VastaaPoistaMeillä se ruskettuu tuolta sisältä päin. Taitaa olla huolestuttavampi asia.
PoistaUpeita kuvia <3
VastaaPoistaKiitos =)
PoistaVerililjapuusta minulla ei olekaan kokemusta, mutta harmi jos se ruskistaa lehtensä. Varmaan kuivempi sisäilma on sille turmioksi. Hienot opuntiat tosiaankin ja suloiset pienet poikaset!
VastaaPoistaVerililjapuuta tarvitsisi vähän vissiinkin suihkutella ja ilma saada viileämmäksi =)
PoistaMinulla on talvehtinut verililjapuu hyvin viileällä kuistilla hyvin vähäisellä kastelulla. Kuistin lämpötila menee hetkittäin pakkasellekin, mutta ei ole siitäkään näyttänyt pahastuvan.
VastaaPoistaHmm. Tämä pitää pistää korvan taakse. Tuommoinen tila meiltäkin voisi löytyä.
PoistaVoi, miten haluaisin onnistua verililjapuun talvehdittamaan. Koskaan en ole kokeillut, mutta uskon sen onnistumiseen. Nyt koitan ekaa kertaa, kuinka käy. Se on yhä niin vankka ja kaunis, ettei tunkion nurkalle tahdo kumota. Kuvasi on niin kauniita, ihastelen tässä iltatuimaan...vai onko sittenkin jo yö ;)
VastaaPoistaVoi kiitos =) Tuo verililjapuun talvetus olisi niin parasta =) Pidetään peukkuja, että onnistumme.
Poistakauniita ovat. Minulla ei kummastakaan kokemuksia
VastaaPoistaKiitos =)
PoistaSama täällä, viileällä ja vähän kosteallakin kuistilla talvehtii hyvin ja kestää aika hyvin pakkastakin kun tuli nyt evakuoitua sisään viime tipassa. Kastelun kanssa pitää olla hyvin kitsas, kestää hyvin kuivuutta. Voi miten upeat kuvat sinulla taas!
VastaaPoistaMeidän pitää ehdottomasti raivata kuistille tilaa, että saataisiin nämä talvetettua kunnialla.
PoistaKuvat kauneutta ja tunnelmaa täynnä!
VastaaPoistaVerililjapuuni teki tuota samaa Suomessa kun otin ne sisälle talveksi.
Yleensä onneksi vain ne alalehdet kuivuivat ja leikkasin ne pois kokonaan.
Kaikki valo mikä ikkunoista vain tulee ja suihkuttelu!!
Mullan kuivahtaminen tietenkin hyväksi ettei saa liikaa vettä pimeänä kautena.
Sinä tiedät varmasti oikeat niksit! :)
Aurinkoa viikkoosi!
Voi kunpa tietäisinkin =) Olen näiden sisäkasvien kanssa jokseenkin tumpelo ja unohtelevainen.
Poista