Ihanassa Opaliinassa kirkastuneita ajatuksia =)

Eilinen vierähti ihanaakin ihanammassa Opaliinassa. Veronika oli järjestänyt päivän, jossa Hernepensaskujanne oli mukana kertomassa puutarhajuttuja. Lämmin aurinko helli päivään osallistujia ja herkulliset leivokset, muut herkut ja vilvoittava raparperijuoma pitivät huolen myös makunautinnoista. Idyllinen ympäristö ja lämminhenkinen ilmapiiri sai innokkaimmat istahtamaan ja puhumaan puutarhaa =) Voiko mikään ollakaan parempaa =)
Puutarhasta puhuminen kirkasti myös ajatuksia potagerista. Tarinoiden kulkiessa potagerin alkuvaiheista kohti nykytilaa kirkasti alkuperäisen värimaailman pikkuhiljaisen katoamisen ja tästä oivalluksesta inspiroituneena kävin aamulla ottamassa potagerista ja sen vallanneesta keltaisuudesta kuvia. Keltaisuus on pikkuhiljaa ihan varkain vallannut tilaa alkuperäiseltä laventelinsiniseltä. Nyt alkoikin siis värienpalautustalkoot. Hyvästi keltainen ja tervetuloa takaisin ihana sinisyys =)

Käytävät olivat jälleen lähes ummessa ja jättipoimulehdet kukkivat kiihkeästi

Kullerot olivat valloittaneet sekä keskirondellin, että alareunassa olevan rondellin.

Ei muuta kuin kottikärryt, sakset, sekatöörit ja sankot paikalle. Aivan ensimmäisenä leikkasin keskiakselilta kaikki jättipoimulehtien kukinnot pois ja samalla myös sai lähteä kaikki kasvillisuus mikä ryöppysi murskekäytäville. Jättäreiden kukinnot leikkaan aina siksi, ettei ne ehteisi siementämään. Seuraavaksi saivat lähteä kaikki kirsikkapuiden viheliäiset juuriversot sekä muutoinkin kirsikkapuiden alaoksia, jotta näkymä avautuisi paremmin käytävän päässä häämöttävälle pellolle. Lopuksi lähtivät kullerot. Nappasin kullerot juurineen ja vein ne tunkion täytteeksi. Nyt potagerin keskiakseli piirtyy jälleen esiin ja värimaailma tuli huomattavasti rauhallisemmaksi ja tyylikkäämmäksi. Vielä jotain pientä sinistä tuohon keskiakselille niin avot =)

Ritareita on kaatunut viimeöisessä taistossa myrskyä, kaatosadetta ja ukkosta vastaan. Seuraavaksi pitänee linnoittautua tämän käytävän kimppuun. Täällä laajennuaosalla tuo alkuperäinen väritys onkin voimissaan ja ritareiden jälkeen sinikatanat aloittavat kukintansa.

Toisen puolen uudisosalla on vuorostaan unikot riistäytyneet niin, että niidenkin levittäytymistä pitänee hieman rajoittaa. Suunnitelmissa on pyhittää koko tuleva viikko potagerin perusparannuksiin ja linnoittautua sen jälkeen metsäpuutarhan uumeniin.

Suussasulavia herkkuhetkiä

Tänään kitkennän lomassa iski jotenkin hillitön herkkuhimo, eikä sitä yhtään hillinnyt lähistöllä olevan herkkupuoti Opaliinan Facebookiin pompsahtaneet päivitykset. Ei siinä sitten auttanut muu kuin tälläytyä kesken puutarhapuuhien ja startata auto kohti kyliä. 

Meitä on vähintäänkin onnistanut kun nelisen vuotta sitten kylämme vanhan aseman sydämeen avattiin pienoinen kahvila ja mikä erityisintä kahvilan kaikki herkut ovat lähialueella tuotetuista herkullisista raaka-aineista loihdittuja hyvyyksiä. Opaliina on suorastaan kokonaisvaltainen elämys niin makunautintojen kuin esteettisen silmänruuankin ansiosta. Vanha puutalo henkii lämmintä ja kutsuvaa tunnelmaa, vitriinissä on toinen toistaan upeamman näköisiä herkkuja niin makeaa kuin suolaistakin ja palvelu on mitä ystävällisintä. Joten ei lainkaan hullumpi valinta kitkemisen lomaan =) 

Ei ollut kovinkaan vaikea tehdä valintaa herkuista kun ylimpänä vitriinissä oli vähintäänkin taivaallisen näköinen moussekakku tuoreine vadelmineen, ruusunkukkineen ja täyteläisine marenkeineen. Joskin hyvää kakkossijaa piti ihanan keltainen ja herkullisen oloinen prinsessakakku, josta on kuulunut kovasti kehuja pitkin pitäjää. No onneksi sain myös pienen makupalan maistaa siitäkin. 

Tänä keväänä kahvilan piha-alueelle on avattu viihtyisä ja romanttissävytteinen puutarhapaviljonki, mikä olikin oiva valinta nautiskeluhetkeen, koska pahaenteisen tummat pilvet liikehtivät taivaalla. Ja saatiinhan sitä sadettakin taas, mutta onneksi saateelta suojassa.

Teekupit saavat olon tuntumaan vähintäänkin kuninkaalliselta.

Etenkin kun haudutettu tee tarjoillaan pöytiin ihanan pullukassa teekannussa.

Ja suussasulavat herkut veivät kielenkin mennessään =)

Opaliinan ruukkupuutarhassa on myös kaikkea ihasteltavaa. Sulassa sovussa vanhoja terrakottaruukkuja, yrttejä ja vanhoja esineitä.

Herkuttelun jälkeen oli sitten toisenlaista silmäruokaa luvassa. Nimittäin Opaliinan kahvilan kanssa samassa pihapiirissä on ihmeellistäkin ihmeellisempi vanhantavarankauppa Maurin Makasiini. Ja taas tuli tehtyä vaikka mitä löytöjä. Pihamaalla oli huikeita vanhoja ikkunoita kasvihuonetarpeiksi. Ruostuneita vanhoja puutarhaportteja ja houkuttelevan oloisia pikkukirjahyllyjä puutarhakirjoille. Vielä ei ikkunat eikä portit lähteneet matkaan, mutta ajatus uudesta kasvihuoneesta sai melkoisesti uutta kipinää.

Opaliina ja Maurin Makasiini löytyvät kantatie 52 varresta, Perniön aseman idyllisestä rautatiemiljööstä.

Arvatkaas muuten maistuiko kitkentä enää tällaisten yleellisyyksien jälkeen =)