Ritareita ja kukkivia työhanskoja =)

Tämä kuva kuvaa ehkäpä parhaiten arkea potagerin ympärillä =) Näitä pinkkejä hanskoja kuluu vuositasolla lähemmäs 20 paria. Tässä vaiheessa kesää on myös kynnet kuluneet tuossa kitkennän ja häärinnän lomassa. Mutta silti niiiiiiin rakastan tuota potageria ja siellä häärimistä. Tällä hetkellä kukkii kaikki ihanuudet ja tuoksut ovat vähintäänkin huumaavat. Nepalinhanhikki Potentilla Nepalensis "Miss Wilmott"  on viihtynyt niin, että se on tehnyt satoja pikkuisia siementaimia ympäriinsä.

Niin on viihtynyt myös sinipiikkiputki, jättipoimulehdet, ritarinkannukset, tyräkit ja ritarinkannuksetkin. Meillä ei näet ole oikeastaan lainkaan potagerissa rikkaruohoja vaan niiden tilalla on rikkojen lailla leviäviä perennoja. Tänään olen kitkenyt satoja ja taas satoja sinipiikkiputkia ja jättipoimulehtiä =) Voi kuinka muistan sen ajan kun haaveili, että jokin perenna olisi tehnyt edes yhden siementaimen. Nyt olen todennut, että perennojen kylväytyminen on melkein painajaismaisempaa kuin rikkojen levittäytyminen. Kyllä tämä puutarhurointi on ihmeellistä.

Mutta sitten itse asiaan =) Eli ihaniin ritareihin. Nyt on kermainen, piehehkö butterball kukassa.

Ja ihanaakin ihanampi Pink Ruffles paistattelee myös auringonvalossa.

Ritareiden seassa on tähtisilkkiyrttiä ja sen tuoksu on erityisen hienostunut ja makea. Ei ihme, että se houkuttelee itseensä pörriäisiä herkuttelemaan. Kitkiessä seurasin pörriäisten touhua ja parhaimmillaan yhdessä kukassa oli neljästä viiteen raitapaitaa.

Sitten takaisin ritareihin =) Tämä ihanuus muodostaa kartiomaisen kukkavanan. Väriyhdistelmä on mitä ihanin vähän rusehtavaan taipuvaisen tyräkin kanssa.

Tämä ritari on vuorostaan kukkavanaltaan pitkä ja kukat ovat erityisen harvassa. Mikä ritareissa on ihaninta on juurikin niiden vaihtelevuus. On hyvin tiivis kukkavaisia, on kartiomaisia, on harvoja on pylväsmäisiä, lyhyitä, keskipitkiä ja korkeita ritareita.

Tämä ritari on kasvanut omenapuun sisään ja kurottelee reilun kahden metrin korkeuteen

Tällaisissa maisemissa on kohtuullisen kivakin viettää päivä kitkien =) Oikein antoisaa puutarhaviikkoa Teille =)

Kitkentäpäivänä kontataan =)

Kontaten on tullut jälleen maailmaa tarkasteltua ja samalla on löytynyt ties mitä ihanuuksia. Tänä vuonna olen päättänyt pitää potagerin putipuhtaana. Aikaisin keväällä aloitettu kitkentä on tuottanut pikkuhiljaa tulosta ja olen saanut pidettyä potageria kurissa. Voi kumpa kasvillisuus saisi ylivallan aivan kuin potagerin keskikäytävillä. Valtaisat perennat kun hillitsevät huomattavasti tuota kitkennän tarvetta. Uudet vastaperustetut alueet ovat vuorostaan niin alttiita vielä kaiken maailman rikkaruohoille.

Kitkiessä olen löytänyt supermäärän ihania siementaimia. Sinikatanaa on varmaan sata pikkutainta, punahattuja läjäpäin, siellä täällä pilkistää tyräkkien alkuja ja kurjenpolvia. Huisia. Tänävuonna nimittäin taimia tarvitaan enemmän kuin koskaan, sillä potagerin laajennusosat imevät taimia huimat määrät.

Kitkiessä siivosin myös viiniruutaaidanteen reunusta. Pikkuisia taimia kaivoin kosolti maasta ja kävin istuttamassa ne kasvihuoneeseen vankistumaan. Näitä voi tarvita vielä ties missä, kesää on nimittäin niin paljon jäljellä ettei koskaan voi tietää mitä uudea ideoita vielä pukkaa =)

Sitten potagerin ylle lankesi lämmin kesäsade ja hätisti minut pois kitkentäpuuhista. Toki lämmintä sadetta kyllä on kaivattukin. Keskiympyrän hakuropajusta on muotoutunut lättämallinen versio ja tuo ylin kerros on melko pikkiriikkinen. Toivottavasti hakuro saa sateesta kasvupuuhtia ja yläosakin vielä vankistuu.

Lyydian maksaruoho on levittäytynyt hiljalleen keskiruuduissa ja kukkii parhaillaan niin somasti. Kerrottujen vuokkojen kukat roikottavat päitään sateen painosta ja punainen akilleija on aloittanut kukinnan. Voi miten puutarhassa taas tapahtuukin kaikenlaista.

Ruusukukkulan vanhat kansakoulunaikaiset juhannusruusut ovat nupuillaan. Liekkö tänä kesänä juhannusruusujen kukinta etuajassa =)