Vavisuttavia elämyksiä ja James Bondin tunnelmaa =)

Muutama päivä sitten kyselin pääkaupunkiseudun viherkasvikohteita ja Teistä ihanaisista niin moni suositteli Vantaan Puutarhakeskus Viherpajaa, että olihan sinne aivan pakko päästä. Ja voi ihme ja ihanuus, mikä keidas meitä odottikaan. Yltiöpäistä rappioromantiikkaa, runsautta, ryöppyviä kasvustoja, salaperäistä tunnelmaa, hyväntuulista palvelua ja suuria elämyksiä. Melkein sydämeni pamppailee vieläkin.

Ensimmäisenä tutustuimme jättimäisiin huonekasveihin. Oih, miten upeita johanneksenleipäpuita, banaanivehkoja, viikunoita ja pullojukkia. Kaikki kasvit olivat varsin hyväkuntoisia ja komeita.

Juurakkovehkan varret olivat niin upeat =)

Sitten kristalikruunujen kimalteessa kasvoivat teepensaat, käytäviä reunustivat sadat syklaamit ja käytävät olivat umpeutuneet kasveista niin, että tuntui kuin olisi salaperäisessä viidakossa.

Ja taas edessämme avautui uusi valtaisa kasvihuone. Huoneen perältä kuului vienosti salaperäistä musiikkia. Katosta riippui amppeleissa mitä erikoisempia kasveja ja tuoksu oli huumaava.

Opuntioiden ja harmaiden tulikukkien armeija oli ryhdikkäästi keskellä runsaudensarvea.

Musiikki voimistui ja tunnelma oli kuin James Bondissa. Vain pokeripöydät ja sikarinhaju puuttui.

Seuraavaksi oli luvassa hämmästyttävä timanttikukkanäyttely. Toinen toistaan voimakkaamman väriset keltaiset, verenpunaiset, pinkit ja violetit ananakset ja timanttikukat kukkivat kilvan.

Puutarhakauppojen ehdotonta parhautta, elämyksiä, aistimuksia ja ahh- niin upeita kasveja =) Ja mikä parasta salaperäistä tunnelmaa ja nauruntäyteistä palvelua.

Mikään ei ole maailmassa parempaa kuin Te ihanat puutarhaystävät, jotka jaatte mahtavia vinkkejä =) Kaunis kiitos Teille kaikille!

Vihdoinkin potagerissa =)

Se on sitten hetkellisesti sisähommat paketissa ja kuulokkeissa pauhaa Reetun Ii. Se on selvä merkki siitä, että puutarhahommat ovat jälleen päällänsä. Voi miten olenkaan kaivannut kunnon puutarhapöhinää. Mutta yhdestä asiasta voin olla aivan varma - nämä hommat eivät ihan hetkessä pääse loppumaan kesken, sillä potager on saanut olla oman onnensa nojassa elokuusta asti. Huh ja samalla ihanaa =)

Aamulla aloitin potagerin keskikäytävän kunnostuksella. Raparperit, maahan tippuneet omenat, rikkaruohot ja talventörröttäjät viuhahtivat vuoronperään kottikärryihin. Tunkiomme on kesän aikana kasvanut niin jättimäiseksi, että apuihin piti hakea Fiskarsin Xact Puutarhatalikko. Näin maalaisena talikko on tuttu työväline ja lapsesta asti olen talikon kanssa milloin heiniä heitellyt, milloin maata kääntänyt. Tämä talikko on kuitenkin toista maata kuin lapsuuteni painavat ja kömpelöt talikot. Talikon keveys ja hyvä työasento saavat työn tuntumaan kevyeltä. Raparperin lehdet ja kitkentäjäte lensivät helposti tunkiokasan päälle =)

Vaahterat ovat pikkuhiljaa myös tiputelleet lehtensä maahan. Tuulessa pöllyvien lehtien määrä on melkoinen ja superkuiva syksy on tehnyt lehdistä niin kovin keveitä ja lentäviä. Otin pahimmat lehdet tienvierustasta pois Fiskarsin Lehtiharava Light L:llä. Viime vuosina on useaan saanut lukea siitä kuinka lehdet olisi hyvä jättää nurmikolle maatumaan, mutta meillä lehdet kulkevat aina tunkioon maatumaan. Jotenkin haravoitu nurmikko on kuin vastapestyt ikkunatkin. Pihasta tulee kummasti siistimpi ja avarampi kuin haravoimattomana. Lisäksi meillä pihapuina on vanhoja tammia ja vaahteroita, joiden lehtimassa ovat niin valtaisaa luokkaa ettei voisi edes kuvitella jättää lehtiä nurmelle maatumaan. Light L on perinteistä oranssista lehtiharavaa kevyempi, leveämpi ja haravointi on joutuisampaa, koska haravanlapa ei takerru nurmeen kiinni vaan juoksee joutuisasti haravoinnin tahtiin.

Huomenna onkin sitten luvassa retkipäivä. Kiitos ihanaiset vielä hyvistä viherkasvivinkeistä =) Mutta jo keskiviikkona ollaan näissä puuhissa jälleen =) Punatulkut ovat muuten saapuneet rikkojen peittämään potageriin =)

Postauksessa näkyvät Firskarsin tuotteet on saatu blogiyhteistyönmerkeissä Fiskars Gardenilta.

Suuri kylvetyspäivä =)

Tänään kylvetään oikein kunnolla. Sillä maalaushässäkässä yksi kylpykerta unohtui välistä. Tillandsiat ovat saaneet siis olla oman onnensa nojassa peräti kaksi viikkoa. Ja näin talvea kohden mennessä puulämmitys kuivattaa huoneilmaa hurjasti, joten kylpy on enemmän kuin tarpeen. Kaivoin liinavaatekaapista esiin mammavainaan vanhan pilkkumin ja laskin siihen haalean kylpyveden. Pitäisi jostain tilata pullollinen näiden tillandsioiden ravinneliuostakin. Olen sellaiseen nimittäin netissä törmännyt ja pelkässä kraanavedessä kylpeminen tuskin on hyvästä pitkässä juoksussa.

No mutta tänään mennään kraanavedellä kun muutakaan ei ole tarjolla =)

Tillandsiat ovat sijoittuneet pitkin huushollia. Neljä asustelee työhuoneen ikkunan läheisyydessä, yksi löytyi tuvan pöydältä lasihuuppien läheisyydestä, yksi oli kirjahyllyssä ja yksi nuorimmaisen ikkunalla. Siis ensin piti tehdä keräilykierros =)

Ja sitten ei muuta kuin kylpyyn. Tällä kertaa ihanuudet saivat liota rauhassa pari tuntia kylpyvedessä.

Kasvien hoitoon liittyvät rutiinit ovat jotenkin koukuttavia. Piti kaapista kaivaa oikein silitetty pyyhekin näille veijareille, jotta ylimääräinen vesi valuisi huolella pois ennen takaisin viemistä. Voi miten rakastankaan tillandioita, rauhaisia sunnuntaipäiviä ja tällaista pikkupuuhastelua.