sunnuntai 28. elokuuta 2016

Pirunkeppi kukkii =)

Pikkiaralia, pirunkeppi tai Japanin väinönputkipuu, miten tuota viheliäistä pikkupuuta kukin sitten haluaakaan kutsua, kukkii parhaillaan. Viha-rakkaussuhteeni tuohon Aasian itäosista kotoisin olevaan pensasmaiseen puuhun syvenee vuosi vuodelta. Sen jättiläismäiset, jopa 70 cm pitkät liuskottaiset lehdet, ylväs ja eksoottinen kasvutapa, runsas 50cm leveä, kermanvalkoinen kertohuiskilokukinto ja keltaisen, punertavan, violetti syyspukeutuminen ovat vertaansa vailla. Mutta ne viheliäiset juurikasvustot saavat joka vuotisen kimpaantumisen aikaiseksi. Niin ihanaa ja niin kamalaa samassa paketissa.

Mutta tänään on aika nauttia =) Kävin leikkaamassa muutamia kukkavanoja jättimäisistä huiskilokukinnoista maljakkoon. Kukintojen varsissa on häivähdys vaaleanpunaista, itse kukat ovat kermanvalkeaa höytypilveä ja pikkuhiljaa vihreiden siemenpallukoiden tilalle kasvaa mustanpuhuvat puolisenttiset luumarjat.

Piikkiaralia kasvaa luonnostaan vuoristoisilla seuduilla Koreassa, Japanissa ja Koillis-Kiinan ja Etelä-Sahalin alueilla. Pensas tai puu, kummaksi sitä sitten haluaakaan nimetä, suosii kalkkista ja vettäläpäisevää hiekkamaata.  Meillä tuo pirunkeppi majailee eteläseinustalla, rännin alla, erittäin hiekkaisessa ja läpäisevässä maassa. Vuosittain hänen komeudelleen on kuljetettu kottikärryllinen palanutta pollenpotkua ja kasvi on viihtynyt erityisen hyvin. Vanhimmat rungot kurottuvat 2-3 metrin korkeuteen ja niiden halkaisija on muutamia senttejä. Viihtyessään piikkiaralia voi kasvaa meillä Suomessa 5 metriä korkeaksi.


Runkojen päihin kasvaa näin syksyisin komeat kertohuiskilokukinnot. Kukintojen leveys on 50 - 60 cm ja pikkuhiljaa kasvi kasvattaa mustat pienet luumarjat siemenkotien ympärille. Yhdysvalloissa Pikkiaraliasta on joillakin alueilla tullut ongelma, koska vieraslajina kasvi on levittäytynyt lintujen mukana uusille alueille. Saas siis nähdä, jos meilläkin ilmasto oikein alkaa lämpenemään, niin mitkä meidän kasveista on esim. kolmenkymmenen vuoden päästä riesoja. Tätä pitää siis pitää silmällä =)

Jos taas olisin oikein rohkea niin kasvattaisin juuriversoista kotitekoisen piikkiaidan torjumaan peuroja ja kauriita. Mutta meillä on niin hiekkaisa maa, että en uskalla levittää kasvia aidaksi, vaikka vähän mieli tekisikin.


27 kommenttia:

  1. Voi kuinka kauniita nuo kukkahuiskilot ovatkaan! <3
    Siitä tulisi tosiaan hyvä aita, mihin tahansa, josta ei halua kenenkään kulkevan. Leviävyydestä voi tosiaan tulla ongelma. Siemeniin kun juurimatot ja muut maanalaiset esteet eivät valitettavasti auta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin komea minustakin. Onneksi se ei kylläkään ole tehnyt siementaimia vaan leviää maajuurtensa avulla. Eli juurimatoilla tai muilla esteillä voisi pärjätä.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Jotenkin minustakin niin hennot ja kauniit =)

      Poista
  3. Onpa herkän kauniit kukinnot noinkin piikkiselle kasville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin toasiaan herkän hennot kukkapilvet =)

      Poista
  4. Kerrassaan hieno kasvi. Tuollaiselle kauneudelle antaa anteeksi aika paljon.
    Orapihlajaa vintiöille. Tavallinen, tylsä ja työläs, mutta tehokas aitana. Että vihaankin sen piikkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppaas muuta =) Tämän riiviön lisäksi meiltä löytyy sitä orapihlajaa melkoisesti =)

      Poista
  5. Onpa kaunis mutta pelottavan tuntuinen kasvi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppas muuta =) Pahimpina vuosina tämä riiviö on repinyt farkut riekaleiksi ja sääriin avohaavoja. Nyt jo onneksi osataan varoa riittävästi

      Poista
  6. Kukat ovatkin todella kauniit. Mutta tuo piikkisyys onkin toinen asia. Aikas jännä kasvi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin kiehtova. Maailmalla on näitä hopealehtisinäkin =) Näyttävät upeilta =)

      Poista
  7. Kylläpäs on upean näköinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on upea, kunhan jaksaa ahkeraan leikellä juurivesat pois

      Poista
  8. Kaunis on pirulainen noissa lasimaljakoissa :)

    VastaaPoista
  9. Enpä ole koskaan kuullutkaan pirunkepistä, mielenkiintoinen kasvi. Menestyyköhän V-vyöhykkeellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo aralia on käsittääkseni melko arka. Me asustellaan 1B vyöhykkeellä. Mutta kannattaa silti kokeilla lämpimällä seinustalla

      Poista
  10. tosi kauniit kukat sillä! En ole koskaan nähnyt niitä luonnossa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain luin, että näitä olisi pääkaupunkiseudun puistoissa =)

      Poista
  11. Ompa tuo hieno <3 Minä ostin lauantaina Mustilasta mantsurianaralia Aralia continentaliksen, taitavat olla sukulaisia! En huomannut kysyä tuleeko omaani piikkejä, sillä kiinnitin huomiota vain komeisiin marjoihin, joita kasvin myyjä näytti minulle valokuvastaan. Sopii mielestäni hyvin kermesmarjani kanssa.

    VastaaPoista