maanantai 2. heinäkuuta 2012

Kunnostusoperaatiot sen kuin jatkuvat


Tämä vuosi on ensimmäisiä sellaisia vuosia kun siemenkasvatus on tuottanut tulosta. Toki nämä ritarinkannukset kukkivat jo viimevuonnakin, mutta nyt jotenkin taimet ovat voimistuneet, komistuneet ja on sellainen tunne, että ne pärjäävät omillaan.


Lehtoängelmän herkkyys loistaa jättipoimulehtien kettaisuutta vasten. Tänään olin ikään kuin havaitsevani vihdoinkin ängelmän poikasia maassa. Jospa vihdoinkin pääsisin levittämään ängelmiä lisää.


Knautia on samaan aikaan viettelevä, ihastuttava ja lumoava - toisaaltaan toisia tukahduttava riiviö, joka valtaa tilaa kuin huomaamatta itselleen. Perin pulmallista. Knautian rönsyilevyydessä on juuri sitä jotain "villiä" jota kaipaan niin potageriin.


Keskiympyrän uudet tulokkaat ovat voimistuneet. Sormustinkukkien valkeat jonot ovat jotensakin niin komeat. Tahtoisin niin vielä violettiin taittuvia palleroita sinne tänne potageria. Jassionen siemenet odottelevat vielä pussukoissa - mutta pikapuoliin ne sujahtavat mullan lämpöön.


Keskiympyrän kulleroissa on kuolettavan ihastuttava oranssinkeltainen sävy, joka sopii täydellisesti rusoliljojen oranssiin ja takana seisovien sormustinkukkien valkeuteen.


Käpyjen asennus keskikäytäville on vielä vaiheessa ;) eihän kesää olekaan kivuttu kuin puoliväliin. Mutta ne on sentään kannettu kellarista päivänvaloon. Hitsin vitsit kun välillä vaan jokin jää puolitiehen - silmä tottuu ja oikeastaan täältä kukkien välistä tuo käpyhän näyttää olevan juuri omalla paikallaan ;)


Mikään ei ole parempaa kuin juuri leikattu nurmi ja tarkkana piirtyvät varjot. Joku ryöjä oli syönyt keskellä pihaa olevassa hopeapajussa pesäänsä pitävän sepelkyyhkyn. snifff. nyt kun kyyhky on manan majoilla ja mies on tuntunut löytäneen uuden tipun, jolle kujeltaa aamusta iltaan, niin päätimme karsia hopeapajua hieman. Puut näyttävät jotenkin komammilta kun niitä välillä vähän karsii ja runko ja oksasto piirtyvät taustaa vasten tarkemmin esiin.


Meillä on ikään kuin mökki ja talo samassa pihapiirissä. Iltaisin on tullut lämmitettyä vanhaa saunaa ja oleiltua 110- vuotta vanhoissa fiiliksissä ajan patinoiman saunan lauteilla ja vilvoitellessa kuunneltua lintujen liverrystä, sepelkyyhkyn kujellusta ja tuulen huminaa. Asustamme nimittäin niin etäällä ihmisen aiheuttamasta mekkalasta, että saunan edustalla istuskellessa ei kuule kuin luonnon omat äänet. Aika makeeta vai mitä =)


Saunan viettävällä rinteellä on patio. Tänä vuonna korjasimme pahoin kallistuneen alueen ja nyt taas juomalasitkin pysyvät pystyssä grilliherkkuja herkutellessa. Patio on rakennettu entisten asukkaiden jonkinsortin kotikaatopakan päälle. Olemme vuosia sitten kärränneet multaa kymmeniä kottikärryllisiä tälle alueelle, suurentaneet tätä ja suoristaneet. Nyt vuodet olivat tehneet tepposensa ja mitkälie roskat olivat maatuneet ja maa vajonnut. Samalla kun suoristimme alueen niin istutimme sitä sun tätä ruusua sisältävän aidan rotkon reunalle ja kivetimme ruusujen alusen. Seuraavaksi on luvassa kaiteen rakentaminen. Hrmahtuneet kepit ovat siis suunnitteilla olevan aidan mittakeppejä.


Meilläpäin keltaista maksaruohoa kasvaa villinä kallioilla, tienvarsilla - aivan kaikkialla. Olemme siis illan hämärtyessä lähteneet sankkojen kanssa salaisille maksaruoho ajeluille ja keränneet palasia kiviaidalle sekä tänne.


Näkymää etupihalta =) Nyt lähden onnellisena saunaa lämmittämään ja vetäydyn vuosisadalta toiseen. Lähden seuraamaan ihmeellistä lintua, joka on pesinyt heinikkoon ja kuuntelemaan armottomasti rakastuneen sepelkyyhkyn kurlausta. Aurinkoista ja lämmintä kesäiltaa Teille rakkaat lukijat


3 kommenttia:

  1. Miten voivatkaan sormustinkukat - nuo puutarhan vallattomat vaeltajat - olla noin lähes sotilaallisessa rivissä. Siksi, juuri siksi puutarhassa on oltava noita knautioita, jotka kurittomasti kurkottavat muihin penkkeihin.

    Mikäs siinä on askeltaa kauniin ja rauhallisen nurmikentän poikki saunamökille kuuntelemaan sepelkyyhkyjen romanttista kujerrusta kesäillassa.

    VastaaPoista
  2. Hieno on tosiaan sormustinkukkarivistö nyt mutta odotahan... kohta niitä on kaikkialla niinkuin meillä... siis ihan jokapuolella, ja emäntä vaan laittaa lisää ja lisää. :))))

    t.Tuija R:

    VastaaPoista
  3. Huoh! Olen sanaton...ja se ihmeellistä :)

    VastaaPoista