Villisian makuista joulun odotusta

 Tänä vuonna joulu on ottanut meidät vastaan kovin ajoissa. Kuusi on koristanut tuvan nurkkaa jo perjantaista asti. Huusholli on putsattu ja puunattu ja ilmassa on levollisuus. Meillä vietetään joulua jo huomenna, näin meillä on ollut tapana jo muutamia vuosia, itse pyhät menevät sitten enemmän tai vähemmän sukuloiden. Mutta hyvä näin =) Saa aivan rauhassa kuunnella Johanna Iivanaisen laulamia Aaro Hellaakosken runoja ja nauttia suloisesta lämmöstä ja yhdessäolosta.

Vanhimmainen haaveilee omasta villisikatarhasta. Unelmat ovat ihmeellisiä, niissä on uskomattomasti voimaa ja energiaa. Rakastan unelmia ja uskon unelmiin. Meillä siis luovuttiin tänä vuonna perinteisen piparitalon valmistuksesta ja rakensimme unelmien villisikatarhan =) Tiesittekö muuten, että jos unelmat lausuu ääneen niin nillä on taipumus toteutua =) Mutta nyt ihanainen taatelikakku odottaa valmistajaansa, sillä eilen valmistettu englantilainen hedelmäkakku upposi aamukahvipöydässä suupaloina herkuttelevien vatsoihin ja huomisaamun aamukahvipöydässä pitää olla jotan speciaalia myös. Mutta minäpä taidan tänään vähän maistella myös salaa taikinaa, sillä kaikki leivonnaiset ovat taikinana herkullisimmillaan =)

Puro solise lehvien alla,

vesi onnellinen

vie kuplaa, kannattamalla

varovasti kuultoa sen

sivu sammalen kasteisen,

ali puun, yli maan,

ohi kelloa kilkkavan haan.

Olen onnellinen.

-Aaro Hellaakoski -