Siemenvinkit =)

Haaste Puutarha Ystäville

- Kerro kuvin parhaat siemenvinkkisi. 

Mistä olet siemenet hankkinut, miten kasvattaminen onnistui? Esikasvatitko?

Laita haaste blogissasi eteenpäin.

Sain Karoliinalta herkullisen haasteen muutamia päiviä sitten. Kylvöpuuhat ovat nimittäin ehdottomasti PARHAUTTA. Meillä on 203 pussia siemeniä. On perennojen siemeniä, vihannesten siemeniä, erikoissiemeniä, yksivuotisten siemeniä ja ompahan meillä jättikurpitsojenkin siemeniä, niitä vain ei olla koskaan uskallettu kylvää. 

Nostin hyvissä ajoin jo viikolla multasäkin lämpiämään puuhellan päälle. Puuhella on oivallinen kylvöpöytä, kunhan se päälisen peittelee huolella sanomalehdillä. Täällä työskentelykorkeus on juurikin sopiva ja näin leudoilla keleillä kun puuhellaa ei tarvitse lämmittää niin kylvökset ovat sopivasti pois tieltä.

Siemenpussukoita on niin valtavasti, että niillä pitää olla jokin järkevä säilytyspaikka. Meidän siemenaarteet on lajiteltu kolmeen harmaaseen CD-laatikkoon. Yksivuotisille, perennoille sekä vihanneksille on omat laatikkonsa. Laatikoihin haaveilen vielä jonakin päivänä saavani aakkostuksen, jotta siemenet olisi helpompi löytää. Tällä hetkellä siemenlaatikoiden kätköissä on mm. 39 pussukkaa unikoita. On idänunikoita, pioniunikoita ja ties mitä unikoita. Kaikki erilaisia. Sitten ne ovat kätkeneet sisuksiinsa 35 eri ritarinkannusta, sitten on ihania harvinaisuuksia ja ties mitä ihanaa. Toisiin siemeniin liittyy vahvempia muistoja kuin toisiin. Jotkut olen saanut lahjaksi, toiset ovat sellaisia, joita olen itsepintaisesti yrittänyt vuodesta toiseen kylvää silti onnistumatta. Mutta yhtä kaikki itse kylvämiseen liittyy se suuri kiehtovuus. 

Suuret ja kovat siemenet liotan päivän tai kaksi käden lämpöisessä vedessä. Liottaminen edesauttaa ja nopeuttaa itämistä. Nytkin tuossa kylvöpisteellä on likoamassa kelloköynnöksen siemenet sekä toinen erä latva-artisokkien siemeniä. 

Osaan valtavan määrän latinankielisiä kasvien nimiä. Vuosien varrella olen tottunut käyttämään tieteellisiä nimiä kasveista, koska se on ollut ainut väylä ulkomaantilausten onnistumiseen. Useimmiten jopa muistan tieteellisen nimen paremmin kuin suomenkielisen nimen, koska suomenkielisiä nimiä tarvitsen aniharvoin. Meillä on suuri huopakassillinen siemenluetteloita vuosien varrelta. Jokaikinen kevät postiluutikosta kilahtaa mm. Thompson & Morganin, Suttonsin, Korpikankaan ja Exotic Gardenin siemenluettelot. Osa siemenluetteloista on lähes puhkiluettuja. Vuosittain tilaan ulkomailta siemeniä noin 50 - 100€:lla. Pääasiassa rakastan perennojen kylvämistä ja kasvattamista itse siemenestä. 

Perennakylvöksiä teen pitkin kasvukautta, keväällä kun lumet ovat lähteneet ja jatkan aina syksyyn asti. Kylvöpuuhat toimivat parhaiten ulkosalla kun kylvökset saavat riittävästi valoa ja niitä on muutoinkin helppo hoitaa ja kastella kastelukannulla.

Viime vuosina olen siirtynyt kylvöpuuhissa turveruukkujen käyttöön. Ne ovat puhtaita, ei tarvitse pelätä juuripoltteen iskevän pikkutaimiin. Muutoinkin ne tuntuvat jotenkin näppäriltä, toisin kuin helposti rikkoontuvat ohuet muoviruukut. Turveruukkujen ainokaisena haittana on se, että pikkuisten taimien juuret tarttuvat helposti ruukun reunoihin kiinni ja koulintavaiheessa täytyy olla erityistarkkana, jottei katko juuria. Käytän aina pikkulusikkaa kouliessani taimia. Pikkulusikan kanssa kaivan taimen ylös ruukusta ja siirrän varovasti suurempaan ruukkuun. Pikkulusikalla saatan myös tiivistää multaa taimen juurelta. 

Vermiculaattia kylvöksien pintaan sekä koulituille taimille käytän myös. Vermiculaatti sitoo kosteutta kasvin juurille. Mutta erityisen kätevää vermiculiitti on valossa itävien kasvien kylvöpuuhissa. Siemenet vain mullan pinnalle ja siinen suoraan hyppysellinen vermiculiittia. Kätevää. 

Olen koko ikäni ollut tekemisissä kylvöpuuhien kanssa. Kun oli lapsi meillä oli kasvihuoneita ja vihannesviljelyä. Olen siemenestä kasvattanut tuhansia tomaatin, kurkun, purjon ja kaalin taimia elämäni aikana. Siinä lomassa on kasvanut rakkaus tarkkuutta vaativaan kylvöpuuhaan ja suorastaan nautin pikkutaimien koulimisesta ja esikasvatusvaiheesta. Vanha kansakoulu tosin ei ole kovin suotuisa näin aikaisin aloitettaville kylvöpuuhille. Meillä tuppaa olemaan liian vähän valoista ikkunatilaa. Joten ainoastaan latva-artisokat, jättiverbenat sekä kellököynnökset pääsevät tähän aikaan vuodesta esikasvatukseen. Nykyisin ostan valmiina ne muutamat tomaatin taimet, joita kaipaamme. 

Ja sitten vielä yksi ehdoton innoittajani on ollut vuonna 1998 ilmestynyt Piha ja puutarha niminen lehti. Muistaakseni lehti ei ilmestynyt kuin vuoden tai kaksi. 1. huhtikuuta 1998 ilmestyneessä ensinumerossa oli kolmen aukeaman juttu otsikolla Kylvä perennoja!. Artikkeliin oli koottu tiivistetysti ohjeet perennojen siemenlisäyksestä, koottu runsaasti vinkkejä ja se innosti ensimmäisen kerran ryhtymään perennojen siemenkasvattajaksi. Silloin ei suomesta edes juurikaan löytynyt perennan siemeniä ja piti ruveta tutkimaan maailman syövereitä. Siitä asti siis olen kylvänyt vuosittain melkoisen määrän kaikenlaista. Esimerkiksi lehti kertoo Lehtoängelmistä seuraavaa: Tuoreet siemenet välttämättömiä. Hidas itämään, n. 1 vuosi. Tämä kyseinen artikkeli myös neuvoo liottamaan tai fiilaamaan kovakuorisia siemeniä. Mutta tämmöistä kuuluu meidän siemenpuuhiin =)

Haasteen ajattelin heittää ihanaiselle Tiinalle Tina´s puutarhaan