Päivään on mahtunut jälleen jos jotakin. Aamusta mukava matka Helsinkiin. Inspiroivia näyttelyitä, mukavaa seuraa ja auringon ympärillä olevan halo-ilmiön ihmettelyä. Ja kotosalla oli luvassa liljakukkojen listintää, vanhan Sigma 75 ~ 300mm putken kaivamista naftaliinista ja kukkapenkkien aarteiden tutkintaa. Yhdeltä seisomalta löysin oitis 5 viheliäistä liljakukkoa. Käsittämätöntä. Joka vuosi puurran noiden vihulaisten parissa jo aikaisesta keväästä lähtien ja aina vaan tuntuu, että kanta kasvaa kasvamistaan. Ugh - ryökäleet sanon minä.
Ensimmäiset unikot olivat puhjenneet kukkaan ja huojuivat lämpimässä kevättuulessa. Narsissien keltaisuus on jatkunut uskomattoman pitkään. Liekkö kylmällä jaksolla ollut osuutta asiaan. Vanhan objektiivin läpi oli vaihteeksi mukava tarkastella maailmaa ja kukkapenkkejä, joskin objektiivin paino sai alati kädet tärisemään ja epätarkkoja otoksia tuli normaalia enemmän. Sitten joku oli tirkistellyt trimmeröintipuuhiani. Trimmeröinti on yksi ehdottomista lempipuuhistani. Väliin jaksan trimmeröidä lähes koko päivänkin. Meillä nimittäin piisaa jos jonkinmoista vitikkoa, pujopöheikköä ja heinikkoa, joita on syytä pitää matalana, jottei kyytsönarmeija valtaa tilusia aivan kokonaan. Trimmeröinnissä on jotakin kummallisen kiehtovaa. Siima viuhuu ja maaston muodot piirtyvät askel askeleelta selvemmin esiin. Samalla ajatus virtaa ja tuottaa uusia ideoita, katse mittaa maita ja mantuja ja uudet suunnitelmat syntyvät. Jos pitäisikin valita puutarhan ykköstyökalu niin valitsin ehdottomasti tuon trimmerin =)
Vaikka kuvia tulikin postaukseen jälleen vaikka kuinka niin vanhan objektiivin kanssa touhuaminen oli suorastaan virkistävää. Ehkäpä saattekin muutaman seuraavankin postauksen tämän tyyppisiä kuvia ja kuvakulmia puutarhamme syövereistä... Katsotaan =)
Ai niin, liljakukot. Täytyykin katsastaa liljat sillä silmällä! Toistaiseksi minulla ei ole ollut niistä vaivaa, mutta tilanteeseen ei voi tuudittautua...
VastaaPoistaIhanaa että on viileämpää ja kukat kestävät kauan! Viikonloppuna taas sitten homma etenee varmaan vähän liiankin nopeasti, onneksi tuli paussia väliin.
Liljakukot ovat totisesti olleet riesana ja popsineet jo nyt noita liljoja. Viikonvaihde oli todella kaunis ja lämmin =)
PoistaMinustakin trimmeröinti on mukavaa. Epätasaisella mökkitontilla se on monin paikoin järkevin tapa leikata nurmikko. Huolitellut reunat miellyttää mun silmää. Kauniit kuvat kevätkukkijoista!
VastaaPoistaTrimmeröinnillä saa aikaiseksi todella kivaa jälkeä aikaiseksi =) Mutta nyt meillä on käynnissä uuden alueen taltutushoito.
PoistaMinäkin tykkään trimmeröinnistä! Ja toinen suosikkini on ruohonleikkuu! On kiva nähdä miten piha siistiytyy työtä tehdessä!
VastaaPoistaJuurikin tuo siistiytyminen on ihan parasta ja lyhyttä nurmea vasten varjot piirtyvät erityisen kauniisti =)
PoistaHyvä muistutus liljakukkojen olemassaolosta. Täytyy käydä katsastamassa omatkin liljani.
VastaaPoistaJuu liljakukkopommi on salaa muhinut ja nyt räjähtämässä suorastaan
PoistaTrimmeröinti on kivaa mut selkä ei tykkää. Onneksi mies avittaa, tai hoitaa trimmeröinnin suurimmaksi osaksi. Kyyt saa meillä kyl kyytiä, vaikka ovatkin rauhoitettuja. Saiskohan tällaista edes myöntää mut ajan tielläkin kyyt liiskaksi jos auton eteen sattuvat...
VastaaPoistaMeilläkin kyyt saavat kylmää kyytiä, olivat rauhoitettuja tai ei.
PoistaMeidän trimmeri on mun vihamies. Tai siis minä sen. Se ei toimi. Ei ole koskaan toiminut. No, ehkä hetken kerrallaan. Ja sit se tyssää. Ällö kapine. Laitan kukkapenkkien reunaan kiveystä, jonka yli voi vetää ruohonleikkurin renkaalla.
VastaaPoistaToinen vakioällö ovat liljakukot. Juuri tänäänkin totesin "jonkun" järskytelleen varjoliljojen lehtiä. Perskuta, yhtään en silti löytänyt.
Mutta vau, mitä makrokuvia.
Meillä on ollut vuosien varrella trimmereitä jos jonkinmoisia, mutta nykyään meillä on ammattilaiskäyttöön tarkoitettu Huqsvarna metallivahvistetulla siimalla ja avot. Trimmeri on moiteetta palvellut nyt kuusi vuotta ja aivan parhautta =)
Poista