Pieni pala metsää kerrallaan =)

Metsäprojektimme on edistynyt pala kerrallaan. Tällä viikolla olen jokaisena päivänä töitten jälkeen kiiruhtanut sekatöörien, käsisahan ja haravan kanssa metsikköön. Ja pikkuhiljaa metsikkö alkaa muotoutua ja hahmottua. Kymmeniä ja taas kymmeniä kuormia olen rahdannut risuja ja vitikkoa mäkeä ylös ja siistinyt metsää. Nyt rajapyykin seutukin näkyy jo hienosti. Pikkumetsä on pelkkää viettävää rinnettä, mikä päättyy peltoon aivan tässä alimpien haapojen kohdalla.

Pikkuhiljaa olen antanut haravalla kyytiä aluskasvillisuudelle ja etsinyt kaiken lehti ja risu määrien alta oikeita maan muotoja. Kun maat sulavat niin ajattelin vielä kerran haravoida alueen, jotta pystyn hahmottamaan mitä mihinkin jatkossa tulee. Polkujen paikoista tuleekin erityinen haaste, sillä rinne on kauttaaltaan niin jyrkkä, eikä oikein luontevia paikkoja poluille tunnu löytyvän. Tietysti yksi vaihtoehto on ottaa lapio kauniiseen käteen ja kaivaa polkujen paikat =)

Metsikön jyrkimmässä rinteessä on melkoista heinäkasvustoa. Eilen "kampasin" haituvat suoriksi rinteestä. Metsikössä on myös joitakin kelottuneita mäntyjä, joissa eritoten käpytikat ja palokärjet viihtyvät. Lisäksi metsikön alareunassa on nähtävillä sellaisia jälkiä, että tuntuu kuin ukkonen olisi joskus iskenyt puiden latvustoon. Huomenna menen heti kahdeksalta kampaajalle ja oitis sieltä päästyäni jatkan omaa parturointiani tuon pikkumetsikön kimpussa =)

#tulppaanitorstai - kun värillä on väliä =)

Tulppaaneja, tulppaaneja, tulppaaneja ... Tämä innostus ei ota laantuakseen =) Otin nuorimmaisen mukaan kukkakauppaan saamaan vähän siedätyshoitoa ;) Yhdessä napsimme heti kukkakaupan eteisestä komean kimpun purppuran värisiä tulppaaneja ja sitten lähtikin taas mopo keulimaan. Kaupan puolella sattui olemaan saman sävyisiä jättileinikeitä ja jouluruusun oksia =) Sitten kysäisimme vielä niin trendikkäiden eukalyptusten perään ja otimme vielä niitäkin viisi oksaa. Ja ei muuta kuin äkkiä kotiin torstaipöhinän kimppuun.

Kuljetimme kaikki kukat ihanan kepeästi paketoidussa silkkipaperikääreessä kotiin.

Etsimme yhdessä tyyliin sopivan maljakon ja sitten nuorimmainen oli mestarina kimpun kokoamisessa =)

Kimpputarpeiden lisäksi hankimme yhden ranskalaisen. Tällä kertaa tämä yksilö oli huomattavasti viimekertaista pienempi. Mutta jälleen yhtä ihana rentoine varsineen =)

Metsäpuutarhan kimpussa jälleen =)

Eilen sorruin sitten ahmimiseen. Suupala suupalalta hotkaisin itseeni tuon Ella Rädyn metsäpuutarha kirjan. Saniaiset, sammalkasvustot ja lehtiperennat valtasivat ajatukseni ja sinililjat, karhunlaukat ja metsätulppaanit höystivät ajatuksenjuoksua. Pala palalta metsäpuurha alkoi piirtyä verkkokalvoille =) Huh tuskin maltan odottaa maan sulamista. 

Kävin eilen oitis vielä katsahtamassa metsäpuutarhaamme ja tänään heti töiden jälkeen syöksyin sahan ja sekatöörien kanssa touhuamaan ihanuutemme pariin. Kallioinen, lehtoinen notkelma - siihen tulokseen tulin metsiköstämme kun luin Metsäpuutarha kirjaa sivu sivulta. Pikkuinen metsikkö on täynnä pystyyn kelottuneita puita ja tikan pesäkoloja. Puusto koostuu haavoista ja vaahteroista sekä siellä täällä olevista männyistä ja ränsistyneistä katajista. Taikinamarja pensastoja putkahtelee esiin haapojen läheisyydessä ja keväisin maa on valkoisena ja sinisenä kukkivia vuokkoja. Myöhemmin kesällä alueella on rikas ruoholajisto ja muutamia karhunputkia.

Metsikkömme sijaitsee tammivyöhykkeellä tai ainakin aivan sen tuntumassa. Pikkumetsikössä kasvaa myös villinä pieniä tammen taimia ja läheisessä metsikössä kukkii keltavuokot. Multavan maan paksuus vaihtelee, koska kalliokumpareet puskevat sieltä täältä. Metsikön alareunassa on multavaa ja kosteaa maata varmasti aivan yllin kyllin kun taas kallio kohdissa ohuemmalti. Kallion alla on myös vanha kansakoulun aikainen kaivo, mikä on kylläkin kasvanut juurista lähes umpeen. Mutta kosteuttakin alueella piisaa. Siis hyvin moninaista metsikköaluetta.

Kun olin perehtynyt metsäpuutarhoihin oikein antaumuksella,  perehtynyt eri metsätyyppeihin ja löytänyt niiden joukosta omamme, uppouduin vielä hetkeksi viimeisimpien The English Garden sekä Garden Illustrated lehtien pariin. Niistä löysin taas toinen toistaan innoittavampia kuvia ja fiiliksiä.

Mattona kulkevia matalia kasvustoja. Lumikelloja, paljon erilaisia lumikelloja ja karhunlaukkaa haapojen ja lahoavien puunrunkojen sekaan. Vihreää, rehevää ja runsasta kasvustoa. Tulppaanipuu, samettisumakki, pähkinäpensaita ja siipipähkinöitä, neidon hiuspuu, manteli ja sammalrunkoisia vanhoja haapoja lehväkattona korkeuksissa. Mahtaakohan onnistua =) Mutta ainakin yritetään =)