Viherkasvivinkkejä kaivataan!

Lokakuun alku on ollut hässäkkää niin kotona kuin töissäkin. Kuten jo aiemmassa postauksessa ehdinkin jo mainita niin maalausurakka johti uuteen projektiin ja taas uuteen projektiin. Keittiömme aiempi tummahko harmaus sai väistyä ja uudeksi sävyksi valikoitui Tikkurilan valkoinen. Uusi ja lämminsävytteinen valkea, jossa on ripaus okraa ja oranssia tuomassa kaivattua lämpöä. Samalla kun seinät ja ovet saivat uuden sävyn niin piti myös tehdä vähän muita muutoksia. Mm. senkin päällä oleillut televisio sai luvan lähteä, sillä meillä kukaan ei ole edes avannut televisiota kahteen vuoteen. Niin maailma muuttuu ja kukin katselee pädiltä omat juttunsa ja työhuoneen tietsikalta voidaan tarvittaessa katsoa yhdessä vaikka puutarhaohjelmia =)

Eteisen tuolille jo kertaalleen päässyt pylvästyräkki sai muuttaa koreineen päivineen tänne kyökin puolelle.

Maalausurakan melskeessä vanhat verhot alkoivat näyttää kummasti kauhtuneilta ja kulahtaneilta ja pitkän pohdinnan tuloksena keittiöön saapui Marimekon Tiarat. Rönsyileviä kasveja tietysti ;)

Viherkasvi-innostus on pikkuhiljaa kasvamassa ja kaikkea pitää kokeilla. Keittiön ikkunan syklaamit olen saanut pidettyä hengissä kuin ihmeen kaupalla. Etualalla olevat gloksiniat vetelevät vuorostaan viimeisiään ja ne pitänee siirtää kohtapuoliin johonkin talvettumaan. Edessä olevan lomaviikon yhtenä ajatuksena on piipahtaa pääkaupunkiseudun viherkasvivalikoimia katsahtamassa, joten jos jollakulla Teistä on hyviä vinkkejä siitä, mistä viherkasveja kannattaisi lähteä metsästämään niin vinkit otetaan avosylin vastaan =)

Ja tässä vielä kuva myös muuttuneen työhuoneen puolelta. Täälläkin kaapit olivat aiemmin harmaat ja seinä kylmän valkoinen. Nyt seinään pääsi Tikkurilan kaoliinia ja oviin sipaistiin samaa maalarinvalkolakkaa täyskiiltävänä kuin keittiönkin oviin. Huh ainakin hetken täällä on taas siistiä ;) Mutta työhuonekin kaipaisi kipeästi jotain kivaa viheriäistä =)

#kirjacorner | Evergreen, Living with Plants

#kirjacorner on jälleen täällä =) Huh tätä kirjaa on odotettu kauan ja hartaasti. Tilasin kyseisen kirjan jo kuukausi sitten Gestaltenilta ja aloin olemaan jo kovasti huolissani kirjan kohtalosta, kunnes eilen jakeluauto hurvasi pihaan ja kauan odotettu aarre saapui =)

Kirja on visuaalista tykitystä parhaimmillaan. Evergreen on täynnä erilaisia kiehtovia tarinoita niin paloportaikossa sijaitsevista yrttitarhoista, rappioromanttisista kaktuskeitaista, floristin työhuoneista, yhteisöllisistä hyötytarhoista ja riippuvista seinäpuutarhoita. Täynnä intohimoa höystettynä pikkuriikkisella hulluudella. Huh mikä ihanuus. Toisaltaan oli onnikin, että kirjan saapuminen kesti näinkin kauan. Sillä niin kuin moni Teistä on huomannut, blogi on pitänyt lokakuun alun vapaata. Täällä on ollut käynnissä pyörremysksy, jonka laukaisi eteisen maalaus. Se nimittäin johti työhuoneen maalaukseen, kaapiovien ja väliovien maalaukseen ja ne taas johtivat tuvan maalaukseen ja työtasojen kunnostukseen ja jne.... Eli täällä on maalit kärynnyt yhtä soittoa kaksi viikkoa ja huushollin ilme muuttunut pikkuhiljaa pala palalta. Ja juuri eilen maalaushommat saatiin päätökseen, joten nyt voi hyvällä omallatunnolla käpertyä sohvannurkkaan haaveilemaan vihersisustusjutuista ja salaisista kasviparatiiseista =)

Kiitos siis Kukkalan Sannalle jälleen hyvästä hullutuksesta =)

Eteistä ehostamassa =)

Syksyn kiihko tahti on saanut kotioloissa seisahtumaan ja meillä on otettu maalisudit ahkeraan esiin vapaa-ajalla. Pikkuhiljaa eteisen taivaansininen sävy on saanut väistyä ja tilalle on tullut hillitympi kaoliinin sävy. Niiden rinnalle on pikkuhiljaa kerääntynyt myös kauniita meriheinä- ja palmunlehtikoreja. Yhtenä syynä muutokseen oli kyllä Habitaressa näkemäni Matrin osasto, mikä eittämättä on toiminut inspiraation lähteenä.

Nyt maalausoperaatio on pikkuhiljaa riistäytymässä käsistä. Sillä kun yhden paikan maalaa niin toinen näyttääkin kulahtaneelta. Tänään on vuorossa työhuoneen maalaus. Siinä onkin jo entuudestaan valkea pohjasävy, mutta nyt sekin saa pintaansa asteen luonnonläheisempää valkeutta pintaansa.

Yhteen meriheinäkoriin sujautin trendikkäästi pylvästyräkin. Pylvästyräkki on huonekasvi, johon liittyy ehkä eniten muistoja lapsuudesta. Muistan kuinka mammallani oli juurikin tälläinen tyräkki ja kun tyräkistä salaa katkoi noita lehtiä niin lehtityngän paikalle kihosi nopeasti valkoinen nestehelmi. Silloin en tiennyt, että tyräkin maitiaisneste on allergisoivaa ja voi aiheuttaa ihoreaktioita. Nyt olen harkinnut jo pidempään pistokkaiden ottoa tuosta tyräkistä, jotta se alkaisi haaroittumaan. Mutta vähän arastelen pistokkaiden leikkuuta kun pelkään tyräkin vuotavan hurjan näköiseksi. Onko jollain teistä kokemusta tyräkin pistokkaista?

Tuohon peuranpäänaulakon tilalle on vielä suunnitteilla joku kiva kasviaiheinen taulu, niin sitten eteinen rupeisi olemaan kuosissaan. Tälläisia pieniä sisätilaotoksia siis jälleen =) Oikein mukavaa viikonvaihdetta ja alkavaa lokakuuta Teille kaikille =)