Puutarhatöihin liittyy oleellisena musiikki. Riippuen päivän fiiliksestä valitsen aina jotain teemaan sopivaa. Tänään olen siirtynyt potagerista yläpihan puolelle ja luureissa soi koko päivän kevyt jazz Ville Leinosen siivittämänä. Mitäköhän tämä enteilee? Selvästikin jotain uudistuksia ;)
Ensitöikseni kitkin ja siistin hernepensaskujanteen pikkukäytävän. Moni vanhoista lukijoista tietääkin, että tältä kujalta koko blogi on saanut nimensä. Pensasaidan ja lyhtypulvään tietämillä on neljän pikkuisen hernepensaspuun muodostama kujanne. Huomenna on vielä kotipäivä ja pitää ehdottomasti kiikuttaa kujalle ruukut kellarista ja samalla jos vaikka tulisi asennettua finialit potagerin puolellekin.
Tältä tuo hernepensaskujanne näyttää toisesta suunnasta katsottuna.
Mylläsin myös talon vierustan kukkapenkkiä. Leikkasin talventörröttäjät alas ja muokkasin maan mullokselle.
Täällä talon vierustalla väijyy myös viheliäisiä maitohorsmia. Niiden lonkeroiset maajuuret kasvavat metritolkulla mehevässä mullassa. Näistä kun vielä jonain päivänä pääsisi eroon niin avot =)
Sillä välin toisaalla... Kahdenkymmenen asteen lämpö on houkutellut jos jonkin sortin pörriäistä pihamaalle. Erityisen suosittuja tuntuvat olevan sininen scillameri talon toisella reunustalla.
Sininen meri on kasvanut vuosi vuodelta ja nykyään sinisyyttä on muutamia kymmeniä neliömetrejä.
Tässä on yksi vanhan pihapiiriin ihanuuksista. Kestäisi varmaan yksi elinikä ennen kuin itse istutettu sinisyys leviäisi noin.
Oletkin taas ahkeroinut puutarhassa. Sininen scillameri on mahtavan näköinen. Itsellä sellainen on vasta haaveissa.
VastaaPoistaScillat ovat kovia levittäytymään, etenkin kun antaa siemenkotien rauhassa poksahdella ja haravoi aluetta =)
PoistaOi, mikä ihana sininen kukkameri! :)
VastaaPoistaSinisessä meressä on jotain niin rauhoittavaa ja kaunista =)
PoistaUijui mikä sinimeri! Minulla taitaa mennä yhden ihmisiän verran ennen kuin omassa puutarhassa ollaan edes lähellä tuota. Vaikka vanha piha onkin niin ei kasvanut ensimmäistäkään scillaa.
VastaaPoistaSitten kun istutat scilloja niin anna niiden rauhassa siementää ja haravoi aluetta niin saat ne levittäytymään =)
PoistaKukkameri. Kuolen. I-h-a-n-a!
VastaaPoistaJa sama meininki täälläkin. Vastustajana juolavehnä. Sisuunnuin ja nostin kaikka sadat perennat ylös. Jaoin ja erottelin ne ja kaivelin juolavehnät välistä, mylläsin pohjan ja istuttelin takaisin. Samat kujeet tuntuu olevan sielläkin. Voi kun sitä olisi vähän rennompi tyyppi, niin sitä vaan nauttisi maitohorsman kauneudesta. Mutta ei ole :D
Tuo ylösnosto pitäisi täälläkin tehdä paikka paikoin. Tuo talon ympärys on niin kaaottinen puhdistettavakin kun perennojen juuria on aivan kaikkialla
PoistaMainintasi musiikista laittoi miettimään, miten erilailla fiilistelemme puutarhahommissa. Itselläni soi radio aina autossa ja keittiössä, mutta puutarhassa ei koskaan. Eikä mikään muukaan äänilähde. Juuri nyt linnut pitävät konserttia ja se riittää. Ihanaa kuitenkin, että sinä saat musiikista parhaat fiilikset. Ja tuo kukkameri, en vain kestä!!!
VastaaPoistaMulla kun nuo puutarhapäivät venyvät 10 - 12 tuntisiksi niin musiikki on oivaa siivittämään työskentelyä =)
PoistaUskomattoman kaunis scillameri, haave täälläkin ja tosiaan ihanaa kun scillat siementävät, meren tuntu jäisi loputtomaksi haaveeksi jos kaikki pitäisi istuttaa!
VastaaPoistaKestoinhokit jatkavat kasvuaan, onneksi pehmeästä mullasta on helppo nostaa metritolkulla kasvavia juuria!
Niin scillojen ihanuus piilee tuossa siementämisessä =) Ja nuo kestoinhokit - argh
PoistaIhana meri sinulla, minun on mentävä puistoon nähdäkseni saman. Mutta aina kannattaa aloittaa, vaikka kestäisikin.
VastaaPoistaAina kannattaa aloittaa vaikka kestäisikin =) - juurikin niin
PoistaWau, mitä sinisyyttä!
VastaaPoistaEikös olekin komeaa sinisyyttä =)
PoistaMaitohorsmalla on vähän samanlainen tapa kuin elämänlangalla. Köynnöstää jo maan uumenissa.
VastaaPoistaJa molemmat ovat supervihulaisia =)
PoistaMeillä omalla pihalla ei ole vielä scilla-merta, vaikka vanha pihapiiri onkon. Naapurissa sen sijaan hehkuu sinisenä scilla-matto, joka on saanut rehottaa ainakin 1930-luvulta.
VastaaPoistaÄkkiä pihistämään naapurista niitä vähän =)
PoistaKiitos maitohorsmakuvasta :) Ihana skillameri! Täällä vasta ensimmäiset ovat uskaltautuneet avautumaan. Kiva nähdä blogin nimen lähde.
VastaaPoistaEipä kestä. Katastrofaalinen kaveri tuo horsma. Toivottavasti saat sen kitkettyä pois
PoistaUpea sinimeri!
VastaaPoistaKiitos =)
PoistaOooh! Ihanaa sinisyyttä! ♥ Täällä haaveissa myös scillameri, pari vuotta sitten istutin nitä valtavan määrän vanhojen pajupuiden alle, yhdessä muiden pikkusipulien kanssa. Sipuleita uppoaa järjetön määrä, mutta ehkäpä juuri ajan kanssa ja tarpeeksi siemennettyään sinisyys ottaa täälläkin vallan :) Ihania kevätpäiviä!
VastaaPoistaVau mikä scillameri, omani on vasta pieni lätäkkö;)
VastaaPoista