Oks pakko kitkee, jollei taho?

Onks pakko kitkee rikkaruohoja, jollei taho? luki aamulla facebook kaverini seinällä. Eihän siihen voinut vastata kuin lyhyesti ja ytimekkäästi, että on ;) Tänään kyllä itselläkin kitkentä otti lujille, sillä eilisen aikana salakavalasti hiipinyt kesälenssu on koetellut voimia. No aamusta heti punahattuteetä, punahattutippoja ja hunajaa ja siitä sitten taas ämpäri kouraan ja menoksi. Sillä tinkiä oli enää vähän jäljellä, enkä kestänyt enää tuvan ikkunasta katsella kitkemätöntä aluetta. Nyt potager on pikkuhiljaa kunnossa ja voin siirtyä yläpihan puolelle ja sieltä sitten pikkuhiljaa trimmerin kimpuun.

Näissä kuvissa näkyykin vaihteeksi potagerin todellinen kaltevuus. Ja huolimattomuus =( Pikkuinen syreenipuu ei todellakaan ole linjassa ja obeliskit ovat pahemman kerran vinossa. Obeliskit pystyy onneksi ojentamaan, mutta puu pysyköön paikoillaan (ainakin toistaiseksi)

Kivetykset olen kaikki laittanut ojennukseen ja kitkenyt kivien välit.

Kun jokunen aika sitten puhuin rikkojen lailla levittäytyvistä perennoista niin kohta voi samaa sanoa mantsurianjalokärhöstä. Sen pieniä siementaimia on näet parisenkymmentä tuossa kärhön lähettyvillä. Osan kitkin surutta pois ja osan ajattelin säästää ja hyödyntää muualla niiden vartuttua vielä vähän

Potagerissa on muutoin kovasti runsasta parhaillaan, mutta mustikat saisivat ottaa paremman kasvuspurtin. Ehkä niitä pitäisi kastella ja lannoittaa?

Jos ritareista pitäisi valita, joku mikä olisi potagerin värinen niin se olisi ehdottomasti tämä ihanainen ritari. Näitä olisikin syytä laittaa lisää tulemaan, ehkäpä keräilen siemenet talteen syksyllä.

Tähtiputken taimipehkosta kasvaa sekä vaaleita, että tummia tähtiputkia. Mutta samapa tuo. Vaaleaa katetta vasten ne näyttävät aika viehättäviltä.

Ja sitten tämä ihanuus. Aivan ensimmäinen jaloritarinkannus, jota olen siemenestä kasvattanut Hernepensaskujanteelle. Nämä Delphinium Highlander "Sweet Sensation" ritarit ovat kaikkein suurimpia ja runsaskukkaisempia ritareitamme. Ahhh ihanuus - nämä vaan pitävät pintansa vuodesta toiseen - vai mitä?

Sitten viimeisimpänä kehnohko kuva, mutta kertoo siitä mitä kaikkea taas on käynnissä. Kellarin ovi retkottaa sepposen selällään ja siellä onkin meneillään melkoiset kunnostustyöt. Vanhat hyllyt saavaat lähteä saunan lämmityspuiksi ja luvassa on kellarin kalkitseminen. Lisäksi kaksi potagerin tolppaa odottavat kunnostusta, jotta ne saisi potagerin keskiakselille. Olen siirtynyt tänne yläpihan puolelle jo kitkentäsankoineni ja kärryineni ja täällä hommat jatkuvat huomenissa.