Tänään oli viimeistä viedään työpäivä ja sain olla mukana niin mahtavissa jutuissa, että ihan huippua =) Kuluttaessani hitusen aikaa kahden tapaamisen välillä niin bongasin aikast mukavan oloisen yhdistelmän, nimittäin vesiaihe ja sitä ympäröivä kuunlilja jättilaukkayhdistelmä. Tässähän ihan rupee mieli tekemään tuollaista itsellekin. Helsinginreissussa oli toki varjopuolensakin. Kirjaongelmamme ei ainakaan näillä näkymin ole alkuunkaan hellittämässä, koska mukaan tarttui Kiasman kirjakaupasta muutama kirjaihanuus ja akateemisen kolmannesta kerroksesta vielä muutama. Kääk - kirjakauppoihin pitäisi pyytää pääsymaksua, jottei niin helposti tulisi hurahdettua kaikkeen.
Kurjenmiekat sen kuin komistuvat. Ne ovat levinneet hurjasti, kuten niiden on pitänytkin ja nyt meidän taloa kiertää metrin levyinen violetinsininen vana.
Perunat ovat kerrankin lähteneet vauhdilla alkuun ja voisipa olla juhannukseksi jopa tiedossa omia pottuja - ei nyt varmaan kuitenkaan ihan silloin, mutta kesällä kumminkin.Laura tuossa kyselikin mitä meidän ruokaprojektille kuuluu. Luulin itseasiassa, että pahempaakin, mutta nyt kun tsekkasin niin ollaan päästy 450€ / kuukausi muutaman onnistuneen 250€ / kk jälkeen - aika hyvin =) Muistelisin, että aloitettiin reippaasta 700€ / kk. Tänä vuonna kasvimaata on porrastettu niin, että kesakuussa pitäisi päästä herkuttelemaan omilla pinaateilla, pikkupunajuurilla, salaateilla, yrteillä ja perunoilla. Toivon mukaan muutama kurkkukin ehteisi jo kesäkuulle.
Lemmikit leiskuvat lipstikan juurella
Ja pitihän sitä käydä tänään vakoilemassa naapurin täti U:n tilusia. Täti U:lla on niin jumalallinen silmä kaikelle kauniille, että omenapuun (joka kantaa muuten ainakin miljoonaa kukkaa) takaa pilkistävä talo on suoranainen aarre, valkeine pitsi kakluuneineen, runsainen tapetteineen.
Tänään itseasiassa piti mennä vakoilureissun sijasta uudelleen elämöimään läheiselle koskelle, mutta kuvausreissu meni mönkään jo ennen kuin ehdimme autosta ulos. Parkkipaikka oli nimittäin niin pullollaan Porchea, pakettiautoa ja olipahan joukossa jopa paikallislehdenkin auto. Argh. Että pitikin. Huomenna sitten ehkä uudelleen. Tänään oli siis tyydyttävä naapurin nurkissa hiippailuun ja vähän omissakin.
Piti kikkailla kameralla ja tehdä tarkennuskokeiluja. Vanha pyörä on kätkettynä leikkimökin taakse.
Saunan nurkat olivat entisellään
Ja ikkunoista näkyi mielenkiintoisia heijastumia. Tuuli oli muuttunut lämpimäksi ja ulkosalla oli suorastaan pehmeä ilma.
Kuistinedustan lyhdyt ovat vieläkin muistuttamassa talvesta. Onneksi huomenna on kevään juhlaseremoniaprotokolaa ja astun kesälaitumille, joten josko sitten taas ehtisi pureutua puutarhan laittoon ja talvihärpäkkeiden pois keräämiseen. Laitoin tänään juhlajuoman porisemaan - raparperejä, inkivääriä, sitruunaa, sokeria ja kiehuvaa vettä. Juoma tekeytyy huomiseen ja illan suussa aion kohottaa juhlajuomamaljan Divaaniblogiin siirtyneiden kunniaksi. Onnea Sanni ja Vihreä talo.
Kiitos kiitos! Vesiaihe pitäis tosiaan saada (tai pari) Kuvasi ovat kiintoisia ja naapurin tädin omenapuu aivan hulppea. En osaa kirjautua Wordpress käyttäjänä kommentoimaan, joten menee bloggerilla vielä. Oi sinua onnentyttöä, kun pääset kesälaitumille!
VastaaPoistaAivan mahtava kuva tuosta kurjenmiekasta! Hauskaa lomaa. :)
VastaaPoistaTuo kuunlilja-laukka -yhdistelmä on mainio. Pitkä ja pätkä vierekkäin. Kuunlilja kätkee sitten mekkonsa alle laukan ruskeat lehdet.
VastaaPoistaTaidat nyttemmin hiipiä siellä lähiympäristössä tutkimassa makeita kuvakulmia.
Nautinnollista Suvi-virren jälkeistä aikaa!