Koulintaa omenapuun katveessa ja ihmeellisiä taimivauvoja

 OMENAPUUN ALLA ON SALAINEN PAIKKA

Jossa olen....

- koulinut, kastellut, istuttanut ja kitkenyt,

tuntenut vilvoittavan tuulen kosketuksen, kuullut nuorimmaisen hersyvän naurun ja laulavan sisäkoiran laulun, nauttinut naapurikylästä ostettua puolukka-omena limpparia ja

syönyt rusinamyslipuuroa iltapalaksi

Koulinta kuuluu ehdottomasti kesään. Oikeastaan koulinta on aika nautinnollista puuhaa. Voi istua omissa mietteissä omenapuun vilvoittavassa varjossa, laittaa lämpöistä multaa purkkeihin ja kaivaa pikkulusikalla pikkiriikkisiä taimia kananmunakennoista. Tänään tuli koulittua 55 neilikan tainta ja suunnilleen saman verran punahattuja.

Potagerin käytävät saavat siis pikapuoliin tällaisia herkkuja

Ja kokonaisen käytävän pituudelta punahattuja kalastamaan perhosia. Odotan niin malttamattomana, että uusia jalostettuja kerrottuja punahattuja saisi siemeninä, mutta taitaa taimet olla toistaiseksi uutuuksilla kovempi bisnes kuin siemenpoloisten myyminen. Meillä vaan on se ongelma, että potagerin ruutukaava tarvitsisi aina vähintään 16 kpl samaa tainta tai mieluummin 32 kappaletta ja näillä taimien hinnoilla pelkkä ajatuskin saa perikadon partaalle. Sitäpaitsi kylvämisessä, koulimisessa ja taimien hoidossa on sitä jotakin, mitä ei edes vaihtaisi ostotaimien istutukseen. Puutarhahan on prosessi mikä etenee omalla painollaan ja sinä päivänä kun kaikki on valmista on syytä luopua ja ryhtyä perustamaan jonnekin uutta puutarhaa.

Viimevuotisia kermanvalkeita sormustinkukkiakin löytyi lapion varren takana oleva ryppäällinen. Huomenissa varmaan pullukat taimet pääsevät talon reunustan kukkapenkkiin paikkaamaan aukkokohtia.

Tänään on vihdoin myös perustettu loppuun viime kesänä aloitettu projekti. Kukkapenkit omenapuun katveessa ovat saaneet uutta multaa ja sormustinkukkia, ritarinkannuksia, neilikoita ja unikoita

Delphinium - Centurion Lilac Blue Bicolour F1 Hybrid

Dianthus - Siberian Blues

Digitalis purpurea - Pam´s Choice

Papaver orientale - Royal Wedding

Istutuspuuhissa löytyi myös pikkiriikkinen kuivunut omena, jonka sisuksista kasvaa pikkiriikkinen omenapuuntaimi

Tältä penkiltä voi sitten joskus ihailla potageria ja sen takana avautuvia peltolakeuksia

Toisilla sitä on onni omistaa pihakoira, meiilä on ulvova sisäkoira. "En alkuunkaan voi sietää ulkoilmaa, korkeintaan makaan näilläkin helteillä aurinkoa ottamassa, mutta oikeesti mun paikka on sisällä sohvalla täkkikasan uumenissa tai vahtimassa kylän menoa ja meininkiä sohvankarmilla. Ja mä muuten nukun näilläkin keleillä peiton alla. Hrrr ulkoilma on kaameaa"

Tässä on seuraava projekti. Hernepensaskujan takana oleva käytävä pitäisi kaivaa ylös ja laittaa pinnoitteet kuntoon. Huomenissa sitten saapuu punainen murskeemme ja sitten meistä ei varmaan vähään aikaan kuulukkaan mitään.