Säleikköpuuta istuttamassa

Viktorius on kätkenyt aarteen sisuuksiinsa jo muutaman viikon. Yhtään tästä aarteesta ei olla vielä hiiskuttu, mutta nyt on aika esitellä pikkuinen säleikköpuu. Viime vuonnahan me aloimme todenteolla haaveilla säleikköpuista. Silloin suunnitelmissa oli yläpihalle muotoutuva muototarha säleikköpuineen, mutta alueen perustamiseen on vielä sen verran matkaa ja polte oli kova.

Hankimme siis muutama viikko sitten pienen säleikköpuuksi soveltuvan omenapuunalun. Omenapuu oli vartettu kääpiökasvuiseen varteen ja sitä oli jo jonkinverran leikelty, muttei säleikköpuun malliseksi. Potagerin vaaka-akselin pääty on ammottanut tyhjyyttään jo keväästä ja pikkuhiljaa ajatus viimeisen ympyrän sisällöstä on muhinut mielessä. Eilen sitten tartuttiin härkää sarvista ja istutettiin pieni omppupuu tuohon ympyrän keskustaan, asennettiin tukipuut ja vaijerit paikoilleen.

Puusta leikattiin kaikki turhat oksat ja latvus pois. Säleikköpuusta on tulossa Palmette Verrier mallinen, toiselta nimeltään Candelebra, mutta googlettaessa tuolla ensimmäisellä nimellä löytyy enemmän esimerkkejä. Palmette Verrier mallissa puusta kasvatetaan vähän niin kuin kynttelikön mallinen ja ensimmäiset kolme tasoa oksia kasvatetaan vaakasuuntaisesti ja sitten pikkuhiljaa nuo vaakaoksat taitetaan ylöspäin. Tähän hätään ei tietystikkään löytynyt muuta kuin järeitä valkosia nippusiteitä, niihin turvautuen oksat taivutettiin kulkemaan vaijereita pitkin vaakasuoraan.

Yön aikana uni teki tepposet ja ajatukset jäsentyivät ja pääteympyrän muoto alkoi tarkemmin hahmottua mielessä. Aamulla oli siis luvassa kunnon kivishow. Useampia kottikärryllisiä upposi kiviä ympyrän halki kulkevaan "huoltokäytävään". Säleikköpuuta kun pitää hoitaa muutaman viikon välein, tarkistaa ylimääräisiä versoja ja oksien suuntia, niin huomattavasti helpompi on kulkea polkua puulle kuin hyppelehtiä kasvillisuuden seassa.

Kivipolkua reunustamaan istutettiin iisoppiaidan pikkutaimet ja ympyrän ulkokehille päätyi läjäpäin valkeita liljoja ja dahlioita, jotka ovat keväästä asti odotelleet paikkaansa talon seinustalla. Viimeiset valokuvat valmiista ympyrästä jäivät ottamatta kun taivaan hanat aukesivat ja vesisade piiskasi potageria, mutta ehkäpä lähipäivinä saadaan kuva valmiistakin ympyrästä =)

Pääteympyrän ja heinäpellon väliin on tulossa syksyllä pensasaita. Hitsit kun keväällä pensasaidan taimet olivat loppu taimistolta ja nyt jos koskaan olisi ollut otollinen kesä juurruttaa pensasaita kun ei olisi tarvinnut juurikaan kastelusta huolehtia. Mutta ehkäpä jonain vuonna tämäkin näkymä on sitten kuvauksellisempi kun aita saadaan kasvamaan =) Mutta nyt sen voi jo mielessään vähän niin kuin kuvitella ;)