Löysin kirjavarastoistani huonekasvikirjan vuodelta 1972. Muistelisin tämän kirjan olleen mammavainaani kirjahyllyssä ja olen tainnut joskus lapsena selaillakin kirjaa. Nyt kun viherkasvit ovat trendimaailman huipulla niin löytö ei ollut ollenkaan hullumpi. Kirjassa on herkulliset vihreänmustat piirroskuvituskuvat. Kirjassa on juttua myös Pelargonioista eli Pielikeistä. Nimi on johdettu sanasta Pelargos mikä tarkoittaa haikaraa tai kurkea. Sana viittaa kukan rakenneseikkoihin sekä pelargonioiden kuulumiseen kurjenpolvien heimoon.
Olen surkea pelakuiden kasvattaja vaikka pidänkin niistä kovasti. Elokuussa olisi kuulemman ollut hyvä aika ottaa pistokkaita honteloista kukkavarsista ja talvea vasten pelakat pitäisi leikata lyhyiksi. No vielä on aikaa, joten taidan kohta leikata muutaman pistokkaan. Nämä puutarhahommat kun pitäisi aina olla niin kurinalaisia puuhia ja millään kun ei hentoisi leikata noita honteloita. Suvikummun Marja ja Kivipellon Saila tuntuvat vuorostaan olevan varsinaisia pelakuu mestareita ja pistokas poikineen varttuu heidän hoivissa toinen toistaan upeammiksi taimiksi. Nyt pitää siis alkaa treenaamaan oikein todenteolla näitä pelakkahommia.
Millaisia vinkkejä Teillä on pelakuiden talvetukseen, entäpä pistokaslisäykseen? Kaikki vinkit ovat enemmän kuin tervetulleita.
Nämä valkeat pelakuut ovat jotain fiinimpää rotua, mutta tietysti olen hukannut heidän ihanuutensa nimikyltit. Joten ei auta muu kuin ihastella neiti nimettömiä =)
Ihanan valkean ruukun olen löytänyt vuosia sitten Tammisaaren kukkakaupasta. Näitä tarvittaisiin muutama lisääkin, ovat nimittäin sen verran suloisia =)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelargonia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelargonia. Näytä kaikki tekstit
maanantai 12. syyskuuta 2016
torstai 16. kesäkuuta 2016
Ahdistunut pelakuu?
Auttakaa - oi auttakaa =) Kukkalan Sannan ihanaakin ihanammat vihersisustuskuvat ja Sannan rohkaisu, johtivat siihen, että hankin viime viikon keskiviikkona meille ihkun pelakuun. Laitoin pelakuun talon sööteimpään valkeaan ruukkuun, sillä onhan kaunokaiseni melkein valkeakukkainen. Pelakuu on aivan ikkunan äärellä, joskin talon pohjoisseinustalla. Se saa siis nauttia aamuauringon valosta ja muun päivän hänen kauneutensa voi muutoin vain nautiskella ikkunasta tulvivasta valosta. Hän ei siis asustele paahteisella paikalla. Viime keskiviikon jälkeen olen kastellut häntä kaksi kertaa. Valkean ruukun sisällä on suojaruukku ja olen tarkistanut, ettei hänen kauneutensa joudu hautomaan juuristoaan vesihauteessa. Mutta jo nyt, majailtuaan viikon hyvässä hoidossani pelakuu näyttää näin ahdistuneelta. Mikä siis neuvoksi?


torstai 12. maaliskuuta 2015
Pelargoneja ikkunalla
Haravointia, lenkkeilyä ja aurinkoa on pääasiassa kuulunut viime päiviin ja tietysti hitusen puuhastelua pelargonioiden kanssa. Aiemmin en olekkaan ollut niin kiinnostunut pelargonioista, mutta viime syksynä syttyi kipinä. Työhuoneemme ikkunalaudalle kotiutuivat ihanaiset Pelargonium Australe sekä Pelargonium Vaniegated Fragrans. Nyt vuorostaan pikkuruisia pistokkaita tarttui mukaan Plantagenin reissulta.
Piti oikein hakea multaa lämpiämään ja aloittaa ruukutuspuuhat =) Nyt Pelakuuvalikoima on karttunut kolmella uudella tulokkaalla: Pelargonium graveolens "Orange Fizz", Pelargonium zonale "Lotusland" sekä Pelargonium zonale "Drolngrid" ovat nyt ruukuissa keittiön ikkunan äärellä. Ehkäpä tästä alkaakin keräily vimma ja pitää piipahtaa Pukin puutarhalla katsahtamassa pelakuutarjontaa. Mitkäs ovat Teidän kuumimmat vinkit pelakuiden kasvattamiseen? Näin kun ei ole juurikaan kokemusta itsellä.
torstai 6. marraskuuta 2014
Ensilunta ja viimeiset pelargoniat
Tänään satoi ensilumi ja oli aivan pakko käydä paikallisessa kukkakaupassa hankkimassa jotain pientä. Kukkakaupan myyjä nimesi tämän kiiltävälehtisen syyskukan skimmiaksi. Kun googletin niin näytti olevan sisäkasvi, mutta kestää syksyn ensimmäisiä pakkasia. Aika ihanaa kun joka syksy saapuu kukkakauppoihin jokin uusi tuttavuus.
Siinä missä hetken lunta tuprutti se sulasi myös nopeasti ja sade muuttui kuinka ollakaan vesisateeksi. Mutta ehdin kuin ehdinkin napata muutaman todistusaineiston tuosta hetkellisestä valkeudesta.

Vihmainen keli ajoi melko pikaisesti tuvan lämpöön ja valkenevaa maisemaa oli paljon mukavampi tarkastella liimapapereilla tilkittyjen ikkunoiden takaa. Talon palomiestä ei ole viime aikoina näkynyt kuin vilaukselta. Niin ovat työt, harrastukset ja seurustelu vieneet mennessään. Mutta paloauto sentään muistuttaa herran olemassaolosta =)
Työhuoneen ikkunalla on kokoelma kesän jäljiltä pelastettuja ja lahjaksi saatuja Pelargonioita. Vasemmalla P.Vaniegated Fragrons ja vieressä ihastuttava P.australe vasemmalla jokin lähipuutarhalta kesän alussa kotiutunut maatiais pelakuu.
Siinä missä hetken lunta tuprutti se sulasi myös nopeasti ja sade muuttui kuinka ollakaan vesisateeksi. Mutta ehdin kuin ehdinkin napata muutaman todistusaineiston tuosta hetkellisestä valkeudesta.

Vihmainen keli ajoi melko pikaisesti tuvan lämpöön ja valkenevaa maisemaa oli paljon mukavampi tarkastella liimapapereilla tilkittyjen ikkunoiden takaa. Talon palomiestä ei ole viime aikoina näkynyt kuin vilaukselta. Niin ovat työt, harrastukset ja seurustelu vieneet mennessään. Mutta paloauto sentään muistuttaa herran olemassaolosta =)
Työhuoneen ikkunalla on kokoelma kesän jäljiltä pelastettuja ja lahjaksi saatuja Pelargonioita. Vasemmalla P.Vaniegated Fragrons ja vieressä ihastuttava P.australe vasemmalla jokin lähipuutarhalta kesän alussa kotiutunut maatiais pelakuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
























