Viktoriaaniset lasikellot =)

Tulppaanitorstai postauksen yhteydessä Kati 100% outdoor - blogista ihasteli erityisesti lasikelloja, joten ajattelin tehdä niistä kokonaan oman postauksen. Lasikellot ovat kiehtoneet nimittäin jo puutarhataipaleeni ensimetreiltä. Muistan kuin eilisen päivän sen miten kohtasin ensimmäisen ihanan kellon. Siitä on vuosia ties kuinka paljon, mutta silloin ei vielä kukkakaupoissa ollut noita kelloja tarjolla. Tämän ensimmäisen yksilön kohtasin Westersin puutarhan pikkiriikkisessä putiikissa. Siellä tämä hitusen vihertävästä lasista valmistettu, lähes 40cm korkea kaunokainen oli korkeimmalla paikalla hyllyjen päällä. Ensi silmäyksellä polveni notkahtivat ja varoen kipusin penkin päälle ja kurottauduin ottamaan tuon ihanan kellon alas korkeuksista. Pitkään kello oli ainokaiseni, sillä kelloja ei yksinkertaisesti ollut missään. Kunnes jokunen vuosi sitten kellobuumi räjähti suorastaan käsiin ja yhtäkkiä niitä olikin kaikkialla. Suuria, pieniä, pulleita ja solakoita. Sitten kelloja alkoi pikkuhiljaa kertymään tuon vihertävän jättikellon kavereiksi. Nyt kokoelmassa on seitsemän kelloa.

Lasikellojen tai kupujen, kummaksi niitä haluaakaan kutsua, historia juontaa Viktoriaaniseen aikakauteen. Niin kuin moni muukin puutarhan ihanuus, raparperi huuppa ja upeat kasvihuoneet syntyivät tuona ikana niin myös nämä suloiset kellot. Ne mahdollistivat kasvukauden pitenemisen Brittein saarilla. Viktoriaanisena aikana kiinnostus puutarhoin kasvoi ja moni halusi testata puutarhoissaan eksoottisempien vihannesten ja kasvien kasvatusta. Välimeren herkät kasvit saatiin nyt menestymään upeiden lasikellojen avulla. Samalla kasvukausi piteni, kellon sisään muodostuva kostea, lämmin pienoisilmasto suosi kasvua. Tuuli eikä eläimet aiheuttaneet tuhojaan. Ja ennen kaikkea puutarhureiden unelma ja ylpeydenaihe - aikaisemmat sadot mahdollistuivat. Ja mikä parasta kasvimaa sai ihanien kasvien rinnalle myös elegantin hienostuneita yksityiskohtia. Jos aikamatkat olisivat mahdollisia niin tilaisin oitis matkan Viktoriaanisen aikakauden puutarhoihin =)

Pienet, koulitut latva-artisokat pääsivät lasikupujen lämpöisyyteen meidän eteläisen seinustan viininpunaiseen huoneeseen. Siellä ne ovat tummanpuhuvan ruusutapetin seurassa vähän niin kuin kuninkaallisessa atmosfäärissä =)

Siinä missä meille on kertynyt noita ihania lasikelloja niin myös vanhoja puutarhan oppikirjoja on kertynyt useampiakin. Osa vanhan kansakoulun aikaisia peruja, osa saatuja ja osa löydetty antikvariaateista. Vanhoissa oppikirjoissa on aivan omanlaisensa tunnelma. 1938 ilmestyneessä Koulun kasviopissa korostetaan muoto-opin merkitystä perustana kasvien kasvun ymmärrykselle.

Toinen toistaan ihanammat havainnekuvat kerovat miksi kasvit kasvavat kohti valoa ja mikä merkitys on kotipuutarhan esteettisyydellä. Kirjassa sanotaan mm. ettei kannata aloittaa kotipuutarhan pitoa, jollei ole aikaa esteetisyydestä huolehtimiseen.

Ihastuttavaa Lasikupukkapäivää Teille kaikille!

Latva-arisokkia koulimassa =)

Taustalla soi ihmeen ihanainen Iggy Popin Apres levy ja ilmassa on päivä päivältä yhä enemmän kevään odotusta. Kulunut viikko on ollut jännitystä pullollaan, sillä nuorimmainen vietti perjantain prinsessana monen muun vanhan tavoin. Pelkkää pukuloistoa ja ihanuutta oli eilinen. Ja tänään ihanasti, hiljaa lipuva lauantai artisokkien ja Iggy Popin tahdissa =) Voi miten suloista tämä kaikki onkaan =)

36 latva-artisokkaa on taimettunut ja nyt oli luvassa pienokaisten koulinta. Tähän puuhaan parasta on pikkulusikka, lämmin multa ja puuhellan päälle levitetyt suojapaperit, sillä puuhellan korkeus on juurikin passeli tällaiselle puuhastelulle.

Pikkulusikalla saa helposti kaivettua pikku taimet ylös, ilman että vioittaisi herkkiä juuria.

Istutin pikku taimet jälleen turveruukkuihin ja sijoitin aina yhden turvekennon vanhaan dynoon. Näin pikkuisia on helppo kastella, hoitaa ja siirtää tarvittaessa. Nyt vaan pitää huolehtia riittävästä kastelusta, jotta taimet vankistuvat =) Ihanaa lauantaita Teille kaikille =)

#tulppaanitorstai

Kukkalan Sannan #tulppaanitorstai haaste koukutti sen verran pahasti, että tähän taisi jäädä koukkuun. Tehtyäni viime viikolla ensimmäisen tulppaanitorstai postauksen alkoi jo uudet ideat virrata mielessä. Tutkin ahkeraan niin Pinterestiä kuin muitakin tulppaani-inspiraation lähteitä ja sitten kolahti =) Olohuoneen pöydällä oli näet vanhoja alpakka palkintolautasia, vanhantavarankaupasta aikoinaan kylkiäisinä saatu vanha jalallinen tarjoiluvati sekä lasikelloja, joita olin vuosien saatossa keräillyt. Vanha talo ja nostalgisromanttiset tykötarvikkeet - ei näistä voi kuin innostua. Kaivoin kaappien kätköistä vielä vanhoja kristallivaaseja, sokerikkoja ja pulloja. Inspiraatio suorastaan laukkasi ja tällä kertaa turha jäykistely oli tipotiessään. Nyt pääsin mellestämään omalla tontilla =)

Myös kukkakauppareissu oli yhtä inspiraatiota. Muutama papukaijatulppaani, muutama kerrottu tulppaani, yksi ranskalainen tulppaani, freesia ja oksaneilikoita.

Ja ei muuta kuin rakentelemaan =) Kokosin koko komeuden ensin meidän kylmillään olevaan saliin, koska suorastaan taivaallinen auringonvalo paistoi sinne ihanasti.

Lopuksi toin ihanuudet olohuoneen pöydälle. Pohjoisikkunoista tulviva valo oli olkkarissa viileämpää ja kokonaisuus näyttikin taas aivan erilaiselta ja piti uudelleen tarttua kameraan =) Kiitos vieläkin Sannalle tästä ihanasta haasteesta =)

Edellisen haasteen kimppu on viikon aikana rupsahtanut suloisesti ja kuolleiden kukkien kauneus on vähintäänkin yhtä ihastuttavaa kuin tänään hankkimieni. Mukavaa torstaita Teille kaikille ja toivottavasti muutkin jatkavat Sannan haasteen kimpussa ja tehdään yhdessä oikea tulppaanivallankumous =) Muuten se ranskalainen ihanuus jäi odottamaan seuraavaa tulppaanijuttua, sillä en raaskinnut katkoa hänen ylvästä varttaan =)