Lasikellojen tai kupujen, kummaksi niitä haluaakaan kutsua, historia juontaa Viktoriaaniseen aikakauteen. Niin kuin moni muukin puutarhan ihanuus, raparperi huuppa ja upeat kasvihuoneet syntyivät tuona ikana niin myös nämä suloiset kellot. Ne mahdollistivat kasvukauden pitenemisen Brittein saarilla. Viktoriaanisena aikana kiinnostus puutarhoin kasvoi ja moni halusi testata puutarhoissaan eksoottisempien vihannesten ja kasvien kasvatusta. Välimeren herkät kasvit saatiin nyt menestymään upeiden lasikellojen avulla. Samalla kasvukausi piteni, kellon sisään muodostuva kostea, lämmin pienoisilmasto suosi kasvua. Tuuli eikä eläimet aiheuttaneet tuhojaan. Ja ennen kaikkea puutarhureiden unelma ja ylpeydenaihe - aikaisemmat sadot mahdollistuivat. Ja mikä parasta kasvimaa sai ihanien kasvien rinnalle myös elegantin hienostuneita yksityiskohtia. Jos aikamatkat olisivat mahdollisia niin tilaisin oitis matkan Viktoriaanisen aikakauden puutarhoihin =)
Pienet, koulitut latva-artisokat pääsivät lasikupujen lämpöisyyteen meidän eteläisen seinustan viininpunaiseen huoneeseen. Siellä ne ovat tummanpuhuvan ruusutapetin seurassa vähän niin kuin kuninkaallisessa atmosfäärissä =)
Toinen toistaan ihanammat havainnekuvat kerovat miksi kasvit kasvavat kohti valoa ja mikä merkitys on kotipuutarhan esteettisyydellä. Kirjassa sanotaan mm. ettei kannata aloittaa kotipuutarhan pitoa, jollei ole aikaa esteetisyydestä huolehtimiseen.
Ihastuttavaa Lasikupukkapäivää Teille kaikille!


























