perjantai 10. tammikuuta 2014

Kuihtuuu....


Oikeastaan mikään ei ole niin kaunista kuin kuhtuvien kukkien estetiikka. Niissä on jotain kovin romanttista, kauniin kaihoisaa, jotain haurasta ja ohimenevää. Kuihtuvien kukkien äärellä voi suorastaan hetkeksi hiljentyä ja tuntea kuinka aika virtaa. Luin vastikään jännittävän lehtiartikkelin Pariisilaisesta huoneistosta, joka oli ajautunut perikunnalle. Huoneistossa oli asustanut hieno lady ja maksanut vuokrat aina kuolemaansa saakka. Jännittävä asiasta teki se, että huoneistossa ei ollut kukaan käynyt sitten vuoden 1943 ja huoneistossa oli mm. täytetty strutsi ja ties mitä aikansa erikoisuuksia. Hämmentävää ja kiinnostavaa, aivan kuin kuihtuneiden kukkien kertomat tarinat. 



6 kommenttia:

  1. Ihanan veistoksellisia (kaunis valo + tausta + etevä kuvaaja = hieno yhdistelmä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Nuo kuihtuneet kukat ovat niin vangitsevan ihania, että oli pakko näpsiä muutamia kuvia =)

      Poista
  2. Todellakin, jotain karun kaunista näissä on.

    VastaaPoista