maanantai 18. toukokuuta 2015

Jättioperaatio


Huh, huh, hikeä ja selän poltteluja. Aivan ensiksi pitää kiitellä Teitä ihania lukioita tsemppihengestä tämän meidän orapihlajaurakan kanssa. Vaikka tässä vuosien varrella on yhtä sun toista tullut tehtyä tuolla puutarhassa ja väliin projektien koko on ollut kohtuu suurikin, niin nyt täytyy myöntää, että olemme kohdanneet puutarhahistoriamme suurimman urakan. Taimia tilaillessani en suoraan sanoen voinut uskoa tätä näin suureksi. Olin jopa taimitilauksen kanssa väljäkätinen ja arvioin taimet reilusti yläkanttiin, etteivät ainakaan loppuisi kesken. Nyt en enää tiedä oliko se edes kovinkaan viisasta =)

Ylimmäisestä kuvasta näkee vähän hahmotelmaa millainen järjestelmä meille on tuon aidan kanssa tulossa. Koska aidasta on tarkoitus kasvattaa parimetrinen niin olemme ajatelleet asian seuraavasti. Tuo alin pallurarivistö on 30cm leveä mukulakivireunus, mikä erottaa kukkapenkin aita-alueesta. Kivireunuksen taakse tulee metrin levyinen kuorikatealue, sitten orapihlaja-aita, jonka toisellakin puolen jatkuu vielä kuorikate. Lopuksi tulee metrinen murskekäytävä. Ajatus on se, että aitaa joutuu leikkaamaan jossain vaiheessa tikkaiden kanssa niin aidan molemmin puolin olisi ns. huoltotila, jossa mahtuu vapaasti häärimään ilman, että tarvitsee varoa perennoja ja muita istutuksia. Lisäksi tyhjä tila tuo kuviin avaruutta ja nostaa istutukset paremmin esille.

No niin sitten itse asiaan =) Tältä siis kaikki näytti lauantai aamuna kun lähdimme urakkaan. Ensin mittalangat paikoilleen, jotta tiedetään mihin oja kaivetaan. Mittalankojen väli on 45 cm.


Sitten harpilla sopiva kaari paikoilleen ja maahan viivat, joita pitkin kaivaa ojanne ylös.


Vaikka rikkakasvien torjunta-aineista on ollut yhtä sun toista juttua viime vuosina uutisissa ja lehdistössä niin tämän projektin kanssa ei auttanut muu kuin käsitellä koko alue reilu viikko ennen taimien tuloa, joten nurmi on jo kellastunut hitusen. Siitä huolimatta kaivoimme oja aluuelta ensin pintamullat ja ruohotuppaat pois. Ruohotuppailla paikattiin vuorostaan välitilaan tulevaa rinnettä.


Tältä ruohotupasten nyhtäminen kauempaa näytti =)

Sitten kun alue oli hahmottunut tehtiin vähän esivalmisteluja. Koska taimia oli aikomus istuttaa 3,5 kpl metrille niin taimivälevä varten tarvittiin tietysti mittakeppi. Taimiväliksi tuli 33,3 senttiä. Ei siis mitään suurpiirteistä vaan millin tarkkuudella tässä mentiin ;)


Taimia nippu vesisankossa ja arsenaali kastelukannuja kastelua varten.


Ja ei muuta kuin n. 50cm syvän ojan kaivuuseen.

Ojan reunat yritettiin pitää siisteinä, jotta taimet olisi mahdollisimman helppo laittaa suoraan riviin keskelle ojaa.

Ojan pohjalle laitettiin ohut kerros kaksi vuotta taivasalla palanutta hevosenkakkiturvetta, joka sitten harattiin hyvion sekaisin maa-aineksen kanssa. Sitten vako kasteltiin huolella.


Mittatikun avulla taimivälit kuntoon. Tujaus multaa juurten päälle ja multakerroksen päälle vielä kevyt kakkikerros.

Sitten reilusti vettä.


Lauantaina vierähti aamu kymmenestä ilta yhteentoista tuon aidan parissa. Yksi ruokatauko ja iltatee ehdittiin ottaa. Muutoin hillitöntä lihasten laulantaa ja saatiin kuin saatiinkin potagerin toinen reuna kuntoon, eli ensimmäiset sata tainta maihin ja ojaa tuli kaivettua suunnilleen 33m. Eli n. 7,5 kuutiota tuli maata kaivettua. Kaivuuoperaation välissä hengähdin hetken potagerin reunalla siemaillen mustaviinimarjamehua ja nappasin ennen auringonlaskua tällaisen näkymän.


Ja sunnuntai aamusta ei muuta kuin jälleen kaivamaan. Tällä kertaa yllätysmomenttia oli hitusen enemmän kuin lauantaissa. Koska orapihlaja-aidan istutus oli ajateltu hitusen pienemmäksi urakaksi mitä se todellisuudessa oli niin myös alkuvalmistelut oli jätetty hitusen viimetinkaan. Potagerin alkupäässä oli nimittäin murskekuorma juurikin tulevan orapihlaja-aidan paikalla. Ei muuta kuin aluksi mursketta siirtämään toisaalle. Siinä tuoksinassa tuli sitten perustettua potagerin sisäänkäynti käytävän pätkä, joka oli odottanut valmistumistaan viime kesästä. Kellarista alukangasta kehiin ja ei muuta kuin mursketta kärräämään.




No käytävä ei lohkaissut riittävästi mursketta, joten tähän perään sitten perustettiin lauantaisten orapihlajien taakse tuleva huoltokäytävä. Tässä vaiheessa projekti ei tuntunut laisinkaan niin innostavalta kun voimat menivät pelkkiin raivaushommiin. Mutta pikkuhiljaa kellon käydessä ilta kuutta alue oli siinä kunnossa, että päästiin vetämään jälleen mittalankoja ja kaivamaan ojaa. Ilta yhdeksältä noin 30 tainta oli jälleen istutettu ja ojaa kaivettu tuohon pressun alla olevan murskekasan reunaan saakka. Nyt siis jäljellä oli vielä 120 tainta - jihuu =)

Vielä lopuksi loput taimet nipuissa ruukkuihin ja mustaa multaa jurakkojen peitoksi ja loraus vettä. Joskus vähän itsekkin ihmettelee näitä hulluuksia - mistä niitä aina tulee?


38 kommenttia:

  1. Huh, mikä urakka! Hyvät havainnolliset kuvat, tässä tulikin oppitunti pensasaidan perustamiseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on mukava ottaa dokumentaatiovalokuvia projekteista. Samalla tulee mukavasti taukojakin hommiin ja jää muisto uurastuksesta.

      Poista
  2. Siellä on tosi tehokas tiimi! Hurja vauhti päällä... Onko teidän maaperänne todella noin hyvännäköistä vai onko nurmi tuontimultaa? Ei yhtään kiveä tai savea missään, onnenpekka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt tiedä kuinka tehokas, mutta tehtiin itsellemme vähän niinkuin työansa ahnehtimalla noin paljon taimia kerralla. Meillä on koko potager tuommoista multaa =) Aivan parhautta. Yhtään multaa ei ole tuotu paikalle aan maa on kokonaisuutenaan tuommoista

      Poista
  3. Miten se homma nyt taas levisi kuin pullataikina? Jopa sattuikin :D

    VastaaPoista
  4. Hurja urakka! Lopputuloksen nähtyänne muutaman vuoden päästä kiittelette itseänne. Voi kuvitella miltä näyttää. Aivan mahtavalta! Tsemppiä!

    VastaaPoista
  5. Hurjaa hommaa! Siitä tulee upea pensasaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurjaa ja hullua hommaa =) Toivottavasti aita palkitsee upeudellaan =)

      Poista
  6. Aikamoinen homma :) Tsemppiä loppurutistukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia =) Loppurutistus ihan hirvittää, mutta kyllä se tästä =)

      Poista
  7. Voi mikä projekti, ja projektin raportti! Todella mukava, kun kerkeät kuvia ottamaan ja vielä bloggaamaankin asiasta. Itselläni tahtoo olla aina niiiiiin kova kiire omien pikkujuttujeni kanssa, etten jouda muka kuvan kuvaa ottamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin kaamea homma, että valokuvaaminen oli ainoa lohtu töiden lomassa. Siinä sai vähän taukoja ja sitten voi joskus vuosien päästä muistella tätä hulluutta.

      Poista
  8. Todella ihailtavaa ja upeaa miten hyvin suunnitellen ja kaikki asiat huomioon ottaen olette lähteneet tähän projektiin. Taatusti tulee olemaan kaiken vaivan arvoinen. ♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu meillä tuppaa nämä projektit olemaan tällaisia superperusteellisia. Jotenkin näitä on vaan mukava tehdä antaumuksella ja täysillä. Vaikka sitten väliin onkin uuvuksissa kuin rätti =)

      Poista
  9. Tosi tarkkaa hommaa, ei yhtään "sinnepäin". Mutta samoilla periaattella on potageria rakennettu tähänkin asti.
    Hienoa, kun saa uudistuksen tehtyä. Siitä tulee niin hyvä mieli.
    Hyvät prosessikuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos =) Juu vähän nauratti itseäkin tuo millin tarkkuus, mutta kun jakolasku sanoo niin =) Ei auta kuin odotella projektin päätöstä =)

      Poista
  10. On siinä urakkaa kerrakseen. Ei ihan jokaisesta tuohon ole ja moni olisi jo varmasti tilannut kaivurin pihaan. Ihailen kyllä teidän perusteellisuuttanne, mutta noinhan asiat pitäisi tehdä hyvän lopputuloksen saadakseen. Kyllä tulee hienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urakkaa pahentaa nuo kaaret ja suorat kulmat. Mutta toivotaan, että lopputulos palkitsee ja lihaskunto kasvaa ;)

      Poista
  11. Tämä on oikeaa puutarhurointia! Ihailen ihan hirmuisesti!

    - Elma -

    VastaaPoista
  12. Ihan sanattomaksi tässä menee...melkoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän lääh puuh olo itselläkin, mutta kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu =)

      Poista
  13. Melko urakka siellä, ihailen ahkeruuttasi. Kyllä tulee hieno orapihlaja-aita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin maltan odottaa suojaisaa pienilmastoa mikä aikojen saatossa potagerin ylle muodostuu. Sitten kaikkia arkoja erikoisuuksia keräilemään :)

      Poista
  14. Wau! Aivan mahtavaa toimintaa!
    Te teette todellakin teidän haaveistanne ja suunnitelmistanne totta. Onneksi, monessakaan projektissa ei etukäteen ihan tajua miten suureen urakkaan ryhtyy. (lapset, rakentaminen, remontoiminen kuuluu samaan kategoriaan...) Jos tietäisi, moni haave ja hieno juttu jäisi toteuttamatta.
    Teitäkään ei varmasti harmita yhtään, kun aita alkaa kasvamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaaltaan niin kuin sanoit, onneksi ei osannut arvata urakan suuruutta. Nyt se sitten tulee kertarykäisyllä kuntoon ja kohta voi huokaista ja odotella aidan kasvua =)

      Poista
  15. On teillä kyllä urakat, täytyy myöntää!! Mutta varmasti tulee aivan upea. Hienoa, miten jaksatte tehdä unelmista totta, ihailtavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelmat pitävät mielen virkeänä ja näköjään kunnon kohollaan =)

      Poista
  16. Teillä on kyllä ollut pitkät päivät viikonloppuna, huh. Reipasta sakkia olette!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt pukkaa muutaman päivän tauko, kun töissä on lähes samanmoisia päiviä =) Vasta keskiviikkona uudestaan kaivannon ääreen =)

      Poista
  17. Voi jösees tuota teidän tehokkuuttanne. Mistä tuota energiaa oikein tulee?? Ilmeisesti samasta paikasta kuin niitä ideoita :-) Teidän maaperäänne ihastelin minäkin - huippuhienon näköistä multaa. Kyllä,teidän täytyy jossain vaiheessa alkaa järjestää puutarhaseuramatkoja tontillenne. Kympillä sisäänpääsy, ja puutarhureiden nimmarit toisella kympillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sus siunatkoon, kumpa saataisiin tämä edes siihen kuosiin, että kehtaa itse katsella =) Ideoita ja energiaa kyllä on jossain ihmeen varastossa. Tai tuota energiaa ei ihan yhtä paljon kuin ideoita =)

      Poista
  18. Ihanaa! Mikään ei ole koskaan innostanut minua niin paljon kuin tämä blogi. Aika paljon sanottu, mutta tämä on niin mahtava.
    Unelmia ja toteutuksia. Kauniita kuvia, hyviä kirjoituksia. Paljon ihania ideoita.
    Kiitos, että Hernepensaskujanne on olemassa!
    Kaunista kevään jatkoa.

    - Johanna

    VastaaPoista
  19. Vau! Ihan mielettömän ahkeria olette!

    VastaaPoista
  20. Huh huh mikä urakka! =D

    Oi tuo on tuleville sukupolville upea paikka... <3

    VastaaPoista