tiistai 22. maaliskuuta 2016

Kansainväliset käsimerkit potagerissa


Kansainvälisille käsimerkeille on nyt kysyntää potagerissa. Ihmettelin maailman myrskyjen keskellä, että mitä kellertävää potagerissa näkyykään ja päätin astella sitten oikein paikan päälle tarkastelemaan tilannetta. Kellarissa talvensa viettänyt kanaverkko ei näemmä sitten suojannut näitä puita tänä talvena. Itseasiassa keväänä. Sillä joku on käynyt nakertamassa tämän ja kolme muuta omenapuuta ihan lähiaikoina. Argh.

Sitten mikä pahinta! Seitsemän vuotta vanha ja vuosien saatossa vankistunut kultasadekin oli syöty. Ensin kuvasin kultasateen itsekseni, mutta kuvissa se näytti niin pieneltä, että houkuttelin nuorimmaisen mittasuhdeihmiseksi kuviin.


Hetken kuluttua nuorimmainen kysyi, että onko kädet hyvin ja huutelin vaan kameran takaa, että juu, juu. Kunnes sitten kuvia purkaessa huomasin nämä kansainväliset käsimerkit. Että sellainen puutarha-apuri tällä kertaa. Mitenkäs teidän apurien laita on? Onko puutarhakipinä syttynyt vai into puutarhajuttuja kohtaan tätä luokkaa? No tulkitsen nämä hienovaraiseksi vihjeeksi jänöjussien herkutteluhimoille =)



54 kommenttia:

  1. Toi on niin turhauttavaa! Meillä meni ekassa pihassa Tuurenpihlaja tosi pahasti, ja vielä kaksi kertaa sama puu. Sitten luovutin ja ostin uuden taimen jonka suojasin oikein tosi järeästi. Ihme kyllä se aivan nysäksi katkaistu pihlajakin sitten lopulta alkoi versoa uutta ja vielä kovalla vauhdilla, oli ilmeisesti ehtinyt sen verran kuitenkin juurtua vaikka vahinko tapahtuikin heti ekana talvena. Nyt mulla on taas Tuurenpihlaja pihassa, ja on kanaverkkoakin, mutta hitsi kun en ole pihtejä löytänyt että saisin sen verkon katkaistua! :-D Voi olla että en ole siis vielä oppinut läksyäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuurenpihlaja meni meillä ainoinaan ties kuinka monesti mökillä. Taitaa tuuressa olla oikein herkkukuori vähän kuin kindereissä =)

      Poista
  2. Voi perhana! Tuo on niin ärsyttävää! Meillä omenapuiden kimpussa ovat jänöjen lisäksi myös peurat. Yhden omenapuun olen menettänyt täysin, toinen vuosia sitten istuttamistani on useaan kertaan kaluttuna nykyisin lähinnä omenapensas (ihan kiva sekin...). Viime vuosina olen suojannut omput puolitoistametrisillä raudoitusverkkokehillä. Mutta nyt meillä alkaa pari puuta olla jo liian isoja verkon sisään kahlittaviksi. Saa nähdä mitä niistä on tulevina vuosina jäljellä. Olen ihan oikeasti harkinnut metsästyskortin hankkimista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verkonlaittolaiskuus kostautuu aina niin pahasti. Nuo peurat ovat myös meidän vitsauksena. Ovat ruhjoneet meidän lehmuksia. Metsästyskorttia täälläkin kaivattaisiin =)

      Poista
  3. Voi karmeus miten ärsyttävää! Suojasin kaikki hedelmäpuut ja verivaahterat sekä pensasmustikat. Törkeä homma! Ei ihme että teillä verkko jäi kellariin. Puput käy syömässä joka vuosi mun hortensioita. 'Early Sensation'-lajike niille maistuu joka talvi. En jaksa suojata. Johonkin on vedettävä raja. Pupun jälkiä näkyy joka vuosi hedelmäpuiden ympärillä ja silloin kiitän itseäni. Tuo kultasade varsinkin on kyllä melkoinen menetys. Musta se tosin näyttää siltä, että ehkä voisikin vielä elpyä. Jotain elmukelmua siihen ympärille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo verkon mökläys suurempien puiden ympärille on niin turkasen viheliäistä, että laiskuus vei voiton ja tässä nyt sitten se palkka seisoo =) ARGH. Tuota kelmutusta pitääkin testata - kiitos vinkistä =)

      Poista
  4. Kansainväliset käsimerkit ovatkin paikallaan moisessa murheessa. Meillä on niin runsas rusakko- ja jänispopulaatio näillä nurkilla, että verkkojen unohtuminen kostautuu takuuvarmasti. Yhtenä vuonna ajattelin, ettei ne jänikset vanhahkoa omppupuuta enää kovin paljon mieli, vaan väärässä olin. Verkko oli toki puun ympärillä, mutta runsas lumi oli nostanut jänöjen ulottuvuutta niin paljon, että omppupuun alimpia oksia pääsi hyvinkin napostelemaan. Onneksi meni vain yksi vanhempi oksa, mutta itse puu selvisi. Sittemmin on tullut tavaksi tehdä tarkistusreissuja alapihan hangille pitkin talvea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt meillä jänöt kaapivat puun niin ympäriinsä, että ihan hirttää. Ainus pelastusoperaatio on varmaankin puiden kaivaminen ylös ja uusien hankkiminen - huh

      Poista
  5. Ei ole kiva juttu. Kansainvälisiä käsimerkkejä kyllä tarvitaan. Meillä meni viime talvena omenapuu kun jänikset kävivät vierailulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo kivaa - ei- vaikka ihan oma on syymme kun löhvästelimme verkkojen kanssa =(

      Poista
  6. Voi hitsi, onpa ärsyttävää... Minä jaksoin suojata melkein kaikki puut ja tuuri kävi, ettei kukaan syönyt loppuja. Verkot on todella hankalia laittaa paikalleen ja siksi ainakin minä mielelläni laiskottelisin niiden kohdalla.

    VastaaPoista
  7. Voi hitsi, onpa ärsyttävää... Minä jaksoin suojata melkein kaikki puut ja tuuri kävi, ettei kukaan syönyt loppuja. Verkot on todella hankalia laittaa paikalleen ja siksi ainakin minä mielelläni laiskottelisin niiden kohdalla.

    VastaaPoista
  8. Samasta aiheesta postasin viime viikolla. Verkosta huolimatta oli syöty puut, oli jopa syöty runkosuojan altakin. Tänä vuonna jänöt ovat olleet todella agressiisivia syömään kaikenlaista puutarhassa. Ostin varttamisvahaa ja niintä ja tein niistä suojan syötyihin kohtiin, päälle vielä kelmutus. Kahdesta puusta otin oksia sillastamista varten, sen aika on toukokuussa. Kyllä ketutti, pääsi ruma sama ja useampikin. Ensi vuonna teen teräsverkot ympärille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varttamisvahaa ja tuota kelmutusta pitää testata tuolle kultasateelle. Omenapuut taitaa olla täysin menetetty - niin karuilta ne näyttävät.

      Poista
  9. Voi ei, harmin paikka. Käsimerkit kuuluu tässä tilanteessa asiaan!

    VastaaPoista
  10. Voi elukat sentään. Minä leikkasin omenapuita viime viikolla. Jätin oksat maahan kaluttaviksi. Ihan pikkuisen vain on käyty napostelemassa. On kumma, kun tarjotaan, niin ei kelpaa. Harmi puitasi,tosi harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai baarin antimet eivät kelpaa. Ryökäleet kun ahmivat suoraan ruokansa puusta =(

      Poista
  11. Voi Blääh!! Toivottavasti kasvit selviävät kaikesta huolimatta. Monta kertaa ne ovat yllättävän sitkeitä, ja elpyvät vaurioista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppas muuta - blääh. Omaapahan on tyhmyyttämme. Koitamme pelastaa kultasateen sentään =)

      Poista
  12. Ou nou! Tosi kurjaa! Tiedän niin tunteen, kun itse tekee työtä puutarhansa eteen ja sitten tuleekin joku metsäneläin tai jopa tuntematon kaksijalkainen joka tekee tuhoaan siinä omassa pihassasi... =(

    VastaaPoista
  13. PS: Itse kastelin omat pikkuhedelmäpuut ja pensastaimet Virosta ostamallani jänis ja peurakarkoitteella... Se taisi tehota. On kyllä myös verkot, joita ei tosiaan kannata ottaa vieläkään pois...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuommoista jäniskarkoitetta pitääkin kokeilla jatkossa - kiitos vinkistä =)

      Poista
  14. Voi ei! Tytöllä asenne kohdillaan :) Toivottavasti puut selviävät. Meillä lapset ovat innostuneet puutarhajutuista, vaativat omaa kukkapenkkiä ja kasvimaata :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin nuorempana nuo ovat olleet innokkaita tarhureita, mutta nyt lievä angsti puutarhailua kohtaan on ilmassa =)

      Poista
  15. Voi ei! Toivoa on viälä, varsinki, jos ei oo aiva ympäri syäty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Argh - omput on puolelta metriltä jyrsitty aivan ympäriinsä, ei pienintäkään kuorisiltaa jäljellä =(

      Poista
  16. Kamppailu luontoa vastaan on kovaa. Jos ei jänis tai peura syö maanpäällisiä osia, myyrä kalvaa maan alla - tai vielä pakkanen tuhoaa kaiken. Puiden ympärille syksyllä pistellyt pihlajanoksat ovat kummasti pitäneet meillä lukuisat jänöt poissa puiden kimpusta. Onko taikauskoa vai luomutorjuntaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi - jos pihlaja karsoittaa niin niitä meillä onkin omasta takaa vaikka kuinka. Pitääkin sitäkin kokeilla - kiitos vinkistä =)

      Poista
  17. Pahasti on rusakko tehnyt tuhojaan ja käsimerkkeihin on syytä. Yhtään en tiedä mikä on tilanne kesäkodissa ja minkälaisia merkkejä minä teen. Odotettu ja kaivattu kevät tuo tullessaan myöskin sen nurjan puolensa. Verkottaminen on työlästä puuhaa ja silti joskus tuntuu, että paraskaan verkotus ei auta ja aina jostain löytyy pupun mentävä aukko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidetään peukkuja, että kesäkodissa kaikki olisi ennallaan =)

      Poista
  18. Muutama vuosi sitten puutarhamessuilla Rajalan Pertti kertoi vinkin, jolla voi saada kuoren kasvamaan uudelleen eli syöty runko osuus suihkutetaan suihkupullolla kosteaksi ja peitetään elmukelmulla tiukasti. Muistaakseni sinne kelmun alle piti vielä käydä suihkuttelemassa kerran viikossa niin kauan, että kuori kasvoi takaisin.
    Voisi olla kokeilemisen arvoista, jos vaikka omenapuun voisi vielä pelastaa.

    VastaaPoista
  19. Voi harmi:( Itsekin olen huomannut, että ne pahimmat tuhot todellakin aiheutuu vasta tässä keväällä. Tietysti silloin on muu ravinto kaikista niukimmillaan. Katseltiin tänään pienimmäisen kanssa viittä kaurista, ne olivat onneksi tällä kertaa ruokailemassa pellon puolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin keväällä. Muutama viikko sitten kaikki näytti vielä olevan ennallaan ja kevöät tulla jollotteli ja nyt tuollaista tuhoa. ARGH

      Poista
  20. No voi räkä... Onpas jollekin iskenyt nälkä. Onko kuoret kaluttu kauttaaltaan rungon ympäri? Jos ei niin toivoa vielä on.

    VastaaPoista
  21. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaa varmasti vietävästi! Erityisesti tuo kultasade, se kun oli jo useamman vuoden hienosti selvinnyt :(

      Poista
    2. Tuolle Kultasateelle yritämme vielä ylläolevien ihanien vinkkien avulla elmukelmuelvyytystä. Josko se vaikka lähtisi siitä vielä käyntiin =)

      Poista
  22. Meillä oli syöty pieni muotoonleikattu paju pelkäksi rangaksi, luulin että luonnossa olisi pajua tarpeeksi syötäväksi :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta, luonnon pajut vaan poskeen ja puutarhan ihanuudet pitää jättää rauhaan =)

      Poista
  23. Voi kurja! Siellä on ollut arboristi-pupu asialla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellinen arboristi =) Nyt varmaan jossain kolossaan massu pullollaan myhäilee =)

      Poista
  24. Nuorimmainen osaa nämä vihjailut. Toivottavasti saatte pelastettua kasvit. Meillä meinasi myös käydä ohrasesti. Onneksi jänis antoi varoituksen ja ehdin laittaa suojat paikoilleen, muistaakseni tammikuussa vai helmikuussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuorimmainen on ärhäkkää sorttia =) Meidänkin olisi ollut syytä katsahtaa puita useammin ja rientää apuun ennen kuin tilanne riistäytyi tällaiseksi.

      Poista
  25. Kyllä tuommoisten tuhojen jälkeen voi hyvinkin käyttää kansainvälisiä käsimerkkejä!

    VastaaPoista
  26. Ihanaa pääsiäistä myös teille ja mukavaa mökkireissua. Toivottavasti siellä ei ole ollut herkuttelijoiden juhlat

    VastaaPoista
  27. Mulla oli omenapuulla suoja, mutta ei riittävän korkea... Kun lunta tulikin reilusti, niin ylsivät syömään suojan yläpuolelta. Kyllä harmitti! Kokeilen itsekin tuota kelmutusta, ihan uusi vinkki. Toivottavasti saat kultasateen pelastettua! Se on tosi kaunis, haaveilen omallekin pihalle!

    VastaaPoista