Näytetään tekstit, joissa on tunniste kranssi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kranssi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 23. huhtikuuta 2019

Sipulikukkien uusiokäyttöä


Pääsiäisen pyhät olivat ja menivät. Jäljelle jäi ihania hetkiä ja muistoja. Nuorimmaisen kanssa puuhattiin puutarhassa, kerättiin risuja, vietettiin yhteistä aikaan ja tehtiin vähän naistenjuttuja. Haravoinnin yhteydessä nurtsilta löytyi hurjasti tuulen tiputtamia koivunoksia, joista kieputeltiin rento risukranssi.

Kasvihuoneen kätköistä löytyi useampi ruukku nuupahtaneita, mutta vielä kukassa olevia valkeita helmililjoja. Helmililjat irroitettiin sipuleineen ja kiinnitettiin rautalangalla risurenkaaseen.


Risukranssipuuhien yhteydessä höpistiin niitä näitä. Ensimmäiset kevään pörriäisetkin pörräsivät lämpimässä auringonpaisteessa.


Valmis kranssi päätyi koristeeksi pienelle puutarhapöydälle. Voi olla, että sipulit kierrätetään vielä kolmannen kerran ja lopulta niiden kuivattua voin irroittaa ne vielä ja istuttaa metsäpuutarhaan. Mitä teidän puutarhassa kierrätetään?


lauantai 3. joulukuuta 2016

Jouluiset kranssit havuista ja varvuista

kuusen havuista sidottu kranssi
Jouluinen kranssi kuusen havuista, kävyistä ja ruskeasta silkkinauhasta
Kranssivillitys vie selvästikin mennessään. Tätä en olisi millään arvannut kun ensi kertaa tein kranssia kuukausi sitten. Nyt tuntuu alati siltä kuin miettisi mistä luonnon materiaalista saisi kransseja. Aamusta lähdin koiran, korin ja sekatöörien kanssa lähimetsään keräämään kranssitarpeita. Ensimmäisenä ajatuksena oli kerätä pelkästään pikkuruisia havuja havukranssia varten, mutta retkellä tarttui koriin paljon muutakin.

Kuusen havuja keräämään jouluiseen havukranssiin
Talvinen sänkipelto ja talventörröttäjät näyttivät kauniilta ja sopivat mainiosti vanhan rottinkikorini kanssa yhteen =) Itseasiassa talventörröttäjistäkin voisi saada aikaan kauniita kransseja.

Kuusen havuja leikkaamassa jouluiseen kranssiin
Entuudestaan minulla oli tiedossa hyvä havuapaja. Pellon reunalla kasvavissa nuorissa kuusissa on ihanan tuoreen ja siron näköisiä uusia kasvustoja ja havut ovat kauniin tiiviitä.

Kuusen havujen leikkaaminen rottinkikoriin


Leikkasin korin pohjalle noin 15cm pitkiä havujen latvustoja.

Puolukanvarpuja leikkaamassa kranssiin
Puolukanvarpuja leikkaamassa
Sitten piti koiran kanssa kivuta ojan yli läheiseen metsään ja sieltä korin täytteeksi poimin vielä puolukanvarpuja ja lehtensä karistaneita mustikanvarpuja.

Kuusenkäpyjä kädessä
Kuusenkävyistä saa somia yksityiskohtia kranssiin 
Käpyjä olikin sitten vaikeampi löytää, koska maahan oli jälleen satanut lunta. Mutta onneksi muutamia somia käpyjäkin sentään löytyi.

Retkellä koiran kanssa
Korillinen kranssitarpeita

Mustikanvarpujen leikkaaminen
Mustikanvarpujen pätkiminen 
Tuvan pöydän ääressä alkoi siis jälleen kranssipuuhat. Näitä mustikanvarpuja en ollut edes ajatellut hankkivani, mutta niin vaan mieli muuttui metsäretken aikana ja aloitinkin kranssipuuhat näistä. Ajatuksena oli siis tehdä kevyt ja ilmava kranssi siroista ja lehdettömistä varvuista. Joten aloitin työn leikkaamalla varvuista piemenpiä pätkiä.

Pieniä mustikanvarpukimppuja sidottuna sidontateipillä
Pieniä mustikanvarpukimppuja kranssia varten
Seuraavaksi niputin kolme-neljä varvun pätkää yhteen ja kieputin sidontateippiä niiden ympärille. Näin sain pieniä mustikanvarpukimppuja.

Pienten mustikanvarpukimppujen sitominen sidontalangalla kranssiksi
Mustikanvarpukimppujen sitominen kranssiin
 Lopuksi sidoin pienet mustikanvarpukimput sidontalangasta tekemäni pyöreän renkaan ympärille.
Mustikanvarvuista sidottu talvinen kranssi
Kevyt mustikanvarpukranssi valmistui hetkessä
Lopputuloksena sain aikaiseksi keveähkön ja ilmavan mustikanvarpukranssin. Tämän jälkeen innostuin vielä tekemään kuusenhavuista tuollaisen puolikkaan kranssin, jonka koristelin kahdella kuusen kävyllä ja silkkinauhalla. Nyt vielä kutkuttaisi tehdä sammaleista ohuen ohut sydänkranssi. Huh miten nämä puuhat vievätkään mukanaan ja muuten sotkevat koko huushollin niin, että saa melkoisesti raivata ja siivota puuhastelujen päätteeksi.

Kävyillä ja silkkinauhalla koristeltu kuusenhavukranssi


lauantai 5. marraskuuta 2016

Uusia kransseja!

Olemme tehneet viikolla pieniä valmisteluja nuorimmaisen kanssa tämän päiväistä kranssiprojektia varten. Kävimme viikolla paikallisesta kukkakaupasta hankkimassa kukkateippiä, sidontalangan pätkiä ja mustaa sekä vihreää rautalankaa. Kävimme myös parturoimassa tienvarren leppiä ja napsimassa norkoja ja käpyjä kulhollisen. Tänään olikin sitten helppo aloittaa kranssipuuhat kun kaikki tykötarpeet olivat valmiina.

Tämä postaus onkin siitä erikoinen, että tämä on meidän yhteistyöpostaus. Sillä nuorimmainen työskentelee koulun ohella paikallisen 4H-yhdistyksen luontoreportterina ja päivittää omaan blogiinsa kaikkea luontoon liittyvää. Tämä on oikeastaan huisin mukavaa kun voi yhdessä puuhailla kaikessa rauhassa naisten juttuja =)

Nuorimmainen siis vastasi kranssin valmistamisesta ja minä puolestaan kuvasin ja toimin apurina.





Tällä kertaa kranssista tuli huomattavasti viime kertaista kevyempikin =) Lepän korkojen vieno purppura ja kranssin rungon vihertävä kukkateippi sointuivat kauniisti yksiin myös meidän ulko-oven kanssa. Inspiroivaa ja ihanaa lauantai-iltaa Teille kaikille =)


lauantai 29. lokakuuta 2016

Kukkakoulun vieraana =)

Inspiraatiota, uusia ideoita, uusia tuttuja ja uusia projekteja... Voiko enempää lauantailta odottaa? aamulla kukonlaulun jälkeen auto suuntasi kohti Järvenpään Kukkataloa, kohti Kukkakoulua ja ihanien kranssien tekoa. Ahhh ihanuutta =) Olen nimittäin aina haaveillut kranssien teosta, mutta koskaan en ole toimeen tarttunut. Tänään oli sitten toista. aamu alkoi lämpimällä vastaanotolla ja ihanien bloggaajatuttujen tapaamisella.

Aluksi hieman kiertelimme tiloja ja ihastelimme kaikkea kutkuttavaa, kaikkea inspiroivaa =) Sitten kipusimme Kukkatalon toiseen kerrokseen, ihanaiseen valkeuteen ja avaruuteen. toisessa kerroksessa on nimittäin Kukkakoulun tilat. Höyryävän kahvin ja muhkeiden korvapuustien voimien päästiin alkuun päivässä. Kukkatalon sydämellinen ja iloinen Saija Sitolahti kertoi tarinoita Kukkatalon menneiltä vuosilta ja avasi visiotaan Kukkatalon tulevaisuudesta. Jutun lomasta nousivat intohimo, innostus, elämykset, visiot ja mahtava yhteishenki moneen otteeseen. Tarina tempaisi mukaansa ja sai haltioitumaan. Mahtavaa tavata rohkeita ja visionäärisiä puutarha-alan ihmisiä. Olin siis myyty =)


Sitten olikin luvassa katsaus tulevan joulun trendeihin, kasveihin, väreihin ja tunnelmiin. Näistä sitten myöhemmin hieman lisää =) Ja sitten itse päivän aiheeseen eli kranssien tekoon. Kukkakoulun tilat olivat valmisteltu meitä varten. Pöydällä oli valmiina jokaiselle sidontatarvikkeet sekä suurissa maljoissa ihania eukalyptuksia, pistaasinoksia, morsiusharsoa ja muita ihanuuksia.

Päivän aiheena oli kevyt ja trendikäs kranssi. Aloitimme kieputtelemaan rautalanganpätkistä sidontateipillä kranssin rungon. Tässä vaiheessa runkoa ei vielä kiedottu kiepille vaan se pidettiin suorana pötkönä, jotta itse sidonta olisi helpompaa ja joutuisampaa. Sitten sidontatarpeista leikattiin pieniä oksia ja niistä tehtiin pieniä kimppuja, joita sitten sidontalangalla kieputeltiin rungon ympärille. Helpoltahan tämä näytti =)


No sitten päästiin itse tositoimiin ja karu totuus paljastui ;) Kun ei ole pikkuasioita tehnyt vaan pikemminkin heilunut raivuusahan varressa oli ensi alkuun hitusen totuttelemista =) Pikkuhiljaa kuitenkin kranssin runko valmistui Saijan iloisten ja tsemppaavien ohjeiden avustuksella.

Ja ei muuta kuin leikkelemään tykötarpeita.

Ja pikkuruisia kimppuja kieputtelemaan...

Voi miten mukaansatempaavaa ja innostavaa. Vauh.

Vierustoverina ollut Villa Kotiranta-blogin Satu teki huikeilevan ihastuttavan kranssin. Valkoisuus yhdistyi upeasti männyn pitkiin havuihin. Satulle kuuluu myös valtaisa kiitos ikimuistoisen päivän järjestämisestä =)

Itselläni tämä ensimmäinen kranssi ei mennyt aivan putkeen, sillä olin "hieman" suurpiirteisempi ja sain aikaiseksi kevyen sijaan runsaan täyteläisen kranssin. Joskin siinä on jotain maalaisromanttista niin kuin muissakin jutuissamme. Mutta ennen kaikkea innostuin kranssien teosta niin valtaisasti, että koko kotimatkan suunnittelin mitä kaikkea pitääkään pelastaa ulkosalta ennen ensilumia. Tässä piilee pieni vaaran siemen, sillä pahaenteisesti mopo on alkamassa keulimaan ja innostuskertoimet nousemassa. Vartokaas vaan jos huomenna ei sada niin keittiömme saattaa muuttua suureksi sitomoksi ja kotiväelle pitää suositella ruokailua omissa oloissaan =) Huh tällaista tarvitaan ehdottomasti lisää, uusia tulokulmia ja yhdessä innostumista. Onneksi Kukkakoulun tarjonnasta löytyy monta monituista ja toinen toistaan kiehtovampaa sidontakurssia vielä ennen jouluakin. Joten pitääkin perehtyä vielä tarjontaan. Sillä tämä on kivaa!

Mukana menossa oli myös Kukkalan Sanna ja Mansikkatilan Mailla-blogin Taina =) Kiitos naiset ihanasta seurasta ja mahtavasta päivästä =)

Postaus tehty yhteistyössä Järvenpään Kukkatalon kanssa.