tiistai 16. heinäkuuta 2019

Heinäkuu - lepoa vai uurastusta | Podcast


Puutarhan heinäkuu voi olla lepoa ja nautintoa tai puuhakasta touhuilua. Versoilevan podcast on palannut pieneltä kesätauolta ja luvassa on heinäkuun puutarhapuuhien ihmettelyä. Käärimmekö Katin kanssa hihat vai nautiskelemmeko heinäkuun puutarhasta? Tästä ja hyvistä vinkeistä kuulet lisää uusimmasta podcastista.


Heinäkuu puutarhassa -artikkelissa pureudutaan muutamiin heinäkuun töihin ja annetaan vinkkejä mm. ritarinkannusten uusintakukittamiseen.

Täällä Hernepensaskujanteella heinäkuu on täynnä huumaavia tuoksuja, kauniita näkymiä, runsaita kukkakimppuja, yöpaidassa haettuja marjoja ja pientä puuhastelua ;)



maanantai 15. heinäkuuta 2019

Kun kivikäytävän ladonta meni pieleen

Potagerissa on käynnissä kymmenvuotishulto, mikä tarkoittaa perusteellista kunnostusta. Joskus työntouhu vie mennessään ja tapahtuu epäonnisia sattumia. Viimeiset viikot olen pyöritellyt kiviä ja käytävä uudistus on hidastunut, koska pieni perfektionisti on nostanut päätään.


Jostain kumman syystä olin latonut yhden käytävän pätkän huolimattomasti. Se ei kulkenut linjassa kokonaisuuden kanssa. Ei siinä sitten auttanut muu kuin pistää luureihin soimaan Kerkko Koskista ja aloittaa aamu nyppimällä jo ladottu käytävä uudelleen ylös. Alla oleva lähikuva kertoo tuon linjauksen todellisen ongelman.


Laitoin maanrakennuskankaan ja kerroksen mursketta kivikäytävän pohjalle. Käytävän latomisessa on tuon linjalangan lisäksi muutama niksi. Olen latonut vuosien varrella käytäviä kahdella tapaa. Toisessa aloitan ladonnan käytävän keskeltä ja etenen kohti reunoja. Tämän ongelmana on usein reunojen epätasaisuus. Nykyään asettelen reunakivet ensimmäisenä linjalangan mukaisesti. Seuraavaksi asettelen reunakiviä tukevat kivet ja siitä etenen pikkuhiljaa kohti käytävän keskikohtaa. Kivet pitää asetella niin, ettei askeleet liikuttele niitä paikoiltaan.



Pikkuhiljaa, kun potagerin kivikäytävät siistiytyvät, avautuu näkymä ihanan harmaanvihertävän vehnäpellon yli jokilaaksoon ja sen vastarannalle. Olen aina rakastanut näkymiä, joissa avautuu esteetön näkymä kaukaisuuteen.

Tässä on sitten seuraava urakka. Vaakakäytävien linjaus ja kivetys. Linjalankoja ei voi asettaa ennen kuin potagerin viimeisen ruudun kivetys on nostettu ylös. Kesätöitä siis piisaa.



keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Helppohoitoinen törmäkukka kukkii pitkään

törmäkukka, Scabiosa `Barocca`
Scabiosa columbaria ´Barocca` 
Jos pitäisi valita vain yksi perenna puutarhaan, se olisi varmastikin törmäkukka. Törmäkukka on helppohoitoinen ja viehättävä perenna, mikä sopii erinnomaisesti myös leikkokukaksi. Törmäkukkien kirjo on moninainen ja värivalikoimaa löytyy valkoisesta, kerman keltaiseen, laventelin siniseen ja tummanpuhuvan suklaan ruskeaan.

törmäkukka, scabiosa ´Barocca`
 

törmäkukka, scabiosa ´barocca`

Törmäkukkien kasvattaminen

Törmäkukat rakastavat aurinkoa. Helpoiten törmäkukan saa viihtymään kun maa-aines kasvupaikalla on hiekkapitoista ja vettä läpäisevää. Liiallinen kosteus on pahaksi kuiviin ja karuihin olosuhteisiin tottuneelle ruohovartiselle kasville.

Kätevin tapa hankkia erilaisia törmäkukkia on kasvattaa niitä siemenistä omaan puutarhaan. Siemeniä on runsaasti tarjolla ja törmäkukkien siementen itävyys on hyvä. Huhti-toukokuussa kasvamaan laitetut siemenet ehtivät kasvattaa kesän aikana kunnollisen lehtiruusukkeen talven varalle. Seuraavana kesänä törmäkukka on valmis aloittamaan pitkään kestävän kukinnan. Joillakin lajeilla kukinta alkaa kesäkuulla ja päättyy vasta pakkasten tuloon.

kivikkotörmäkukka, törmäkukka, scabiosa columbaria `Pink Mist`
Scabiosa columbaria ´Pink Mist´

Japanintörmäkukka, törmäkukka, scabiosa japonica
Scabiosa japonica

Japanintörmäkukka, törmäkukka, scabiosa japonica

Japanintörmäkukka, törmäkukka, scabiosa japonica

Törmäkukan siemeniä. 


Japanintörmäkukka, törmäkukka, scabiosa japonica
Ensimmäisen vuoden lehtiruusuke. 


Törmäkukat houkuttelevat pölyttäjiä

Törmäkukat ovat pölyttäjien mieleen. Niiden levittämä makea tuoksu houkuttelee etenkin perhosia kesäisin. Lämpimänä kesäpäivänä törmäkukkakasvuston ympärillä riittääkin hyörinää ja pörinää. Kukkakärpäset ovat usein tuttu näky tuulessa huojuvien törmäkukkien yllä. Japanintörmäkukat muodostavat ajanoloon suuren kasvuston, jota voit ihastella postauksesta Japanintörmäkukat - nuo ihanuudet. Postauksessa on myös törmäkukkien houkuttelemia perhosia.

törmäkukkacaucasica
Scabiosa caucasica


Erilaisia törmäkukkia

Törmäkukista näyttävimpiä ja suurikukkaisimpia ovat kaukasiantörmäkukat. Kukkien halkaisija on noin viisi senttiä halkaisijaltaan. Nämä törmäkukkien jättiläiset kukkivat viimeisimpänä. Kaukasiantörmäkukkien kukkanuput aukeilevat vasta heinäkuun loppupuolella. Pienempiä ja sirompia törmäkukkia ovat mm. kivikkotörmäkukat ja japanin törmäkukat. Yksivuotinen tähtitörmäkukka kasvattaa vaatimattoman kukinnan, mutta erityisen koristeellisen ja komean siemenkodan. Hyviä siementilauspaikkoja löydät Versoilevan artikkelista Siementilaukset 2019.

  • Scabiosa atropurpurea - koreatörmäkukka
  • Scabiosa canescens - tuoksutörmäkukka
  • Scabiosa caucasia - kaukasiantörmäkukka
  • Scabiosa columbaria - kivikkotörmäkukka
  • Scabiosa japonica - japanintörmäkukka
  • Scabiosa lucida - vuoritörmäkukka
  • Scabiosa ochroleuca - keltatörmäkukka
  • Scabiosa stellata - tähtitörmäkukka

maanantai 8. heinäkuuta 2019

Kuvamaistiaisia - kesäinen potager


Tein sateen jälkeen kierroksen potagerissa. Sade kirkastaa värejä, puhdistaa pölyjä ja ryhdistää kuivuuden nuupahduttamia kasveja. Potagerin alalaidasta katsottuna taloa ei enää näy. Puut ja lehvästöt ovat kasvaneet ja talo on piiloutunut niiden taakse.



Jättipoimulehtien kukintojen leikkaaminen on edennyt alakäytävälle. Puoliksi siivottu kasvusto odottaa siivoojaansa.


Lehmusrivistö on ottanut kasvuspurtin ja luovat hellepäivinä potageriin kaivattua varjoa.


Siellä täällä pitkin puiden runkoja roikkuu työkaluja.


Keskikäytävän kirsikkapuita on saanut leikata rajulla kädellä, jotta niiden alta mahtuu kulkemaan kumartelematta.






sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Jättipoimulehtien kukintojen leikkaaminen


Jättipoimulehtien kukintojen leikkaaminen on taas käsillä. Jättärit ovat kovia siementämään ja levittäytymään, jollei tätä vaihetta muista tehdä. Eilen radiossa puheltiin linnuista. Niiden laulu on kuulemma vähentynyt. Tämä kielii siitä, että ollaan matkalla kohti syyskesää. Huh - näin nopeasti!


Jättipoimulehtien kukintojen poistaminen on oikeastaan helpompaa kuin luulisi. Näin sateen jälkeen kukinnot saa helposti irti vetämällä. Jos työn haluaa tehdä saksilla on jättipoimulehti nerokkaasti auttanut saksijaa. Kunkin kukkavanan tyvessä, siellä mistä pusikko kasvaa maan uumenista on ruskea tuppi. Ei siis tarvitse pöheikön seasta etsiä mikä on kukinto ja mikä lehti vaan kukinnot löytää ruskeiden merkkien avulla nopeasti.

Yksitoista vuotta on tehnyt tehtävänsä ja potager on runsastakin runsaampi. Melko kovalla kouralla saa nykyisin kaivaa taimia pois, leikata puiden oksia ja raivata näkymiä. Seuraavaksi olisikin etsinnässä rehevään, hiekkamultamaahan, varjoisaan, mutta suojaisaan jotakin maksimissaan 40 cm korkeaa perennaa. Jos sinulla on takataskussa hyviä ideoita niin otan niitä mielelläni vastaan.



lauantai 29. kesäkuuta 2019

Sattuma muutti värikarttaa - ritarinkannukset ja unikot

Joskus luonto ja sattuma tuottaa väriyhdistelmiä, joita ei itse niinkään tekisi. Tällä kertaa sattuma tosin tuotti jotenkin satumaisen yhdistelmän. Punaiset unikot ovat totisesti vaeltaneet ja ilmestyneet vuosien saatossa jos jonnekin. Nyt on kuitenkin ensimmäinen kerta kun ne rantautuvat laventelin sinisten ritarinkannusten ja kuihtuneiden laukkapallojen viereen. Taivaansinikin osui kohdilleen. Kyllä joskus kitkentäpuuhat osaavat olla nautinnollisia. Ehkäpä jokaista puutarhaa tarvitsisikin tarkastella kontillaan.



keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Potagerin siivous on siirtynyt kivikäytävien raivaamiseen


Voihan viheliäiset kivikäytävät sentään. Suunnitelmissa on ollut kivikäytävien vaihto punaisiin tiilikäytäviin, mutta punaisia tiiliä tai pihakiviä on erittäin hintsusti tarjolla tai sitten niiden mitoitus ei tue käytävien tiukkoja 90 asteen kulmia. Eli jos jollain on tiedossa hyviä punaisia antiikkifiiliksisiä pihakiviä tai tiiliä niin ilolla otetaan tietoa vastaan.

Mutta sillä välin kunnes uusi pinnoite löytyy pitää vanhoista käytävistä pitää huolta ja tehdä pienoisia perusparannuksia. Vuosien varrella kivikäytävien linjaukset saattavat muuttua ja väliin pitää asennella mittalankoja ja tehdä ojennuksia. Tämä kesä on juurikin linjalankakesä. Nopeuttaakseni työtä otin kaikki kivet pois paikoiltaan, asetin linjalangat, hain vähän mursketta käytävän pohjalle ja ladoin kivet uudelleen mittalankaa apuna käyttäen. Nyt työstä on 1/4 tehty. Ja seuraavina päivinä puurtaminen jatkuu.


Moni voisi kuvitella, että kaameaa ja tyhjää työtä. Mutta puuhatessa ajantuntu katoaa ja ajatukset virtaavat vapaasti milloin missäkin asiassa. Nimittäisin näiden kivikäytävien kunnostamista lähinnä luovaksi joutilaisuudeksi. Vaikka kädet tekevät koneen lailla kivien pyörittelyä niin puuhassa mieli lepää. Erityisen palkitsevaa on myös se kun käytävien ilme muuttuu ihan silmissä.


Pyörittelyn lomassa voi ihastella kukintaa, mikä käy paraikaa kiivaimmillaan. Sormustinkukka ‘Pam’s Choice’ on vuosia sitten kasvatettu siemenestä ja leviäminen on pysynyt kohtalaisen maltillisena. Punaiset unikot ovat muodostuneet vuosien saatossa potagerin tavaramerkiksi, vaikka alunalkujaan niiden piti olla vain yhden kesän kesäkukkia.