Kuviin lisää potkua!

Työt ovat alkaneet ja nuorten kanssa myös armoton bloggaaminen. Se vie mennessään innostuu ja inspiroituu. Joten Hernepensaskujanteella on tänään jälleen hypätty yksi askel eteenpäin, vaikka pöydät notkuvatkin märkiä nenäliinoja ja flunssa on armoton. Päätimme suurentaa entisestään kuvien kokoa. Muotiblogeista tuttu virtaus vei mennessään ja oli pakko kopeloida koodia ja kuvia. 

Nämä jättisuuret pystykuvat ovat olleet niin ihania muiden blogeissa ja tuo, että kaikkien kuvien leveydet ovat samaa. Istuin räkää valuen potagerin käytävillä ja kuvasin. Löysin aivan uudet näkymät, maisemat, enkä olisi millään malttanut lopettaa. Vaikka kameran käsissä pito tuntui suorastaan tuskaiselta. Aurinko oli niin ihastuttava, ympärillä liitelevät sitruunaperhoset ja punahattujen loiste. 

Kesällä istutetut gladiukset tekevät näkymästä eksoottisen ja kurjenpolvet ovat hiljalleen levittäytyneet käytäville. Kaikkialla on suloista.

Potagerin toisella laidalla istuskellessa voi nähdä mansikkalaatikoita, viiniruutia, ananasfinialin ja kaukana siintävän hernepensaskujanteen. Kun päätä hieman kääntää niin näkee uskollisesti kukkivat sinikatanamättäät ja potagerin vaaka-akselin, tummine kirsikkapuineen. 

Hakuro on tullut komeaksi, vankistunut ja voimistunut silminnähden. Koko keskiympyrä on saanut uuden ilmeen ja ensikeväänä se varmasti on jo täyteläinen ihanine erikoisuuksineen. Tämän vuoden aikana olen hurmaantunut ajuruohomättäisiin ja potagerin ja talon väliseen rinteeseen olisi aika makeeta saada mattopuutarha osio. Sellainen, jossa erilaiset kasvimatot peittäisivät rinnettä =) Mutta nyt peiton alle juomaan kuumaa mustaviinimarjamehua, sillä maanantaina pitää olla taas iskukunnossa. Lämpöistä ja aurinkoista viikonvaidetta teille =)